Vähempikin laitteiden räplääminen riittää

Toimittajalta

Helsingin kaupunki julkisti viime viikolla kampanjan, joka väittää välinpitämättömyyttä tämän päivän väkivallaksi. Mainoksissa äidit räpläilevät tablettitietokonetta ja älypuhelinta eivätkä huomaa lastensa kärsimystä.

Älylaitteet kuuluvat lähes jokaisen perheen arkeen. Siksi laitteisiin uppoutumisen rinnastaminen väkivaltaan ymmärrettävästi loukkasi monia.
Itse aihe eli ihmissuhteiden kärsiminen älylaitteiden vuoksi on kuitenkin tärkeä.

Laitteiden räplääminen on mennyt överiksi.

Pienetkin lapset ovat liian usein tottuneet siihen, että vanhemman katse katoaa älypuhelimen syövereihin kotona, leikkipuistossa, kaupassa, eläintarhassa, metsässä, bussissa – missä vain.

Pahimmillaan henkinen poissaolo voi haitata lapsen ja vanhemman kiintymyssuhteen syntymistä heti ensihetkistä alkaen. Vanhempi ei ehkä huomaa lapsen viestejä ja lapsi väsyy kontaktiyrityksiin.

Puhelin koukuttaa kuten tupakka. Keskimääräinen suomalainen vilkaisee puhelintaan helposti yli sata kertaa päivässä. Puhelimen tarkistelutapa on lähes tiedostamaton.

Puhelimeen katoaminen estää spontaanien keskusteluiden syntymisen.

Pitkän matkan junan konduktööri Kimmo Huuhtanen kertoi vastikään Ylen haastattelussa, että junissa ei synny enää juttu- ja korttirinkejä, vaan kaikki ovat omissa oloissaan.

Se on iso muutos ja surullinen nykypäivän kuva.

Luovuuskin kärsii jatkuvista ärsykkeistä. Aivotutkija Minna Huotilainen muistutti Helsingin Sanomien haastattelussa , että metsästäjä-keräilijöiden maailmassa kehittyneet ihmisen aivot kaipaavat tyhjäkäyntiä. Se on aivojen normaalitila, jossa voi kehittää muistia ja älykkyyttä.

Moni lapsi saa ensimmäisen puhelimensa koulun alkaessa.

Oma ekaluokkalaiseni hurahti heti Pokemon Go -peliin. Onneksi se villitys on menossa ohi –  mutta uusi on varmasti jo tulossa.

Teinit ovat sosiaalisen median suurkuluttajia. Kuvien jakaminen somessa on mannaa teinien hyväksyntää kaipaaville aivoille. Asiantuntijat varoittavat, että nuoret kasvavat kirjaimellisesti kieroon, kun niska- ja hartiaseutu on jatkuvan kyyristelykuormituksen kohteena.

Aikuiset puolestaan rojahtavat sohvalle omien laitteidensa pariin lasten mentyä nukkumaan.

Todellista parisuhteen laatuaikaa.

En ole älylaitteita vastaan. Ne ovat nykypäivää ja tulevaisuutta. Niissä on lukemattomia hyviä juttuja ja mahdollisuuksia.

Ne voivat myös vähentää yksinäisyyttä tuoden yhteen ihmisiä, jotka ovat fyysisesti kaukana toisistaan.

Älylaitteiden kohtuukäyttö olisi luonnollisestikin se ihanne, johon kaikkien pitäisi pyrkiä. Tärkeimmät ihmiset kun ovat useimmiten lähellä, eivät verkossa. Pelkkä asian tiedostaminen auttaa ruutuajan vähentämisessä.

Mutta teknologiahan on vasta lapsenkengissä. Seuraavaksi hitiksi povataan virtuaalitodellisuuslaseja.

Ne päässä tuolla kai sitten poukkoillaan.

Pauliina Pohjala Toimittaja

Ei kommentteja

Voit kommentoida kirjauduttuasi palveluun. Tarvitset kirjautumiseen Suomenmaa-tunnuksen