Hyttyskäänne luvassa – "ryöpsähdys"

Kylmä ja sateinen kesäkuu on venyttänyt Suomen hyttyskesää harvinaisen pitkälle. Normaalisti tässä kohtaa kesää vilkkain hyttysaika olisi jo pikku hiljaa takanapäin, mutta tänä vuonna paksuimmat parvet saattavat vielä olla tuloillaan, kertoo professori Marko Mutanen Oulun yliopiston luonnontieteellisestä tiedekunnasta.

Syy löytyy kuluvan kesän säästä, joka on ollut harvinaisen kylmää ympäri Suomen.

– Tämä vaikuttaa suoraan vaihtolämpöisiin eläimiin. Se hidastaa kaikkea: niiden kehitystä, kuoriutumista ja esiintymisaikaa, sanoo Mutanen STT:lle.

Suomessa ei ole vielä tarkkaa dataa siitä, kuinka paljon hyttysiä on missäkin. Mutanen on kuitenkin ehtinyt kiertää maata ja keskustella hyönteisharrastajien kanssa. Vaikuttaa siltä, että tänä vuonna hyttysiä on ollut tavallista vähemmän Etelä- ja Itä-Suomessa. Pohjois-Suomessa hyttysiä pörrää enemmän.

Tavallisesti yksittäisen lajin hyttyskausi on parin viikon mittainen, mutta kylmä sää pitkittää sitä. Kylmässä hyttyset ovat passiivisempia ja kuluttavat normaalia vähemmän energiaa. Pohjoisessakin hyttysiä alkaa olla runsaasti vasta nyt, vaikka normaalisti kesähyttysen massakausi alkaisi olla jo takanapäin.

Mutasen mukaan koko luonto on kylmän kesän vuoksi myöhässä. Kasvien ja hyönteisten esiintymismäärät muistuttavat esimerkiksi Kuusamon korkeudella enemmänkin kesäkuun puoliväliä kuin heinäkuuta.

– Hyttyskausi jatkuu varsinkin Pohjois-Suomessa vielä hyvän aikaa. Pohjois-Lapissa tulee olemaan runsaasti hyttysiä varmasti elokuulle asti.

Kesä on ollut kaikkien hyönteisten osalta äärettömän hiljainen. Mutanen on seurannut hyönteisten elämää vuosikymmenten ajan eikä muista itse koko ajalta tällaista kesää.

– Vuosi 1987 on sellainen, mitä monet vanhemmat ihmiset muistelevat, koska silloin oli todella kylmä kesä. Tämä muistuttaa sitä vuotta aika paljon, todella niukasti on mitään, Mutanen sanoo.

Kuluvalle viikolle on vihdoin lupailtu aurinkoista ja lämmintä säätä käytännössä koko maahan. Tämä voi muuttaa hiljaisen hyttyskesän täysin päinvastaiseksi.

– Meille voi tulla kunnon ryöpsähdys, ja varmasti tuleekin. Ensi viikolla hyönteisten määrät – ja Pohjois-Suomessa myös hyttysten määrät – tulevat varmasti nopeasti kasvamaan, Mutanen kertoo.

– Voi olla, että etelässä pahin hyttyskausi on jo ohi, mutta kyllä sielläkin hyttysiä ilmaantuu, nämä myöhäisimmät lajit ennen kaikkea.

Pitkäksi venynyt hyttyskausi saattaa tarkoittaa, että ihmisiä enemmän häiritseviä niin sanottuja kesähyttysiä esiintyy vielä syksyllä. Loppukesän hyttyset eivät normaalisti ole niin kovia ihmisten kiusaajia.

– Luulen, että hyttysiä nähdään tänä vuonna hyvin myöhäiseen, jos ei ihan syyskuulle asti, Mutanen sanoo.

Hyttysten levittämää pogostantautia, eli nivelrokkoa, on havaittu Suomessa aiempia vuosia laajemmin. Helsingin yliopiston professorin, kliinisen mikrobiologian erikoislääkärin Olli Vapalahden mukaan levinneisyyttä selittää osittain myös se, että tautia tunnistetaan nykyään paremmin muuallakin kuin Itä-Suomessa, jossa se pääasiassa leviää.

Tautia on viime vuosina havaittu laajalla alueella keskisessä Suomessa, kuten Hämeen seudulla ja Etelä-Pohjanmaan suunnalla.

Vapalahti kuvailee tautia Suomelle tyypilliseksi taudiksi, joka on muualla outo. Vaikka tautia aiheuttavaa virusta esiintyy kaikkialla maailmassa paitsi Amerikan mantereilla, itse tautia esiintyy Suomen lisäksi käytännössä vain Etelä-Afrikassa, Pohjois-Ruotsissa ja paikoin Venäjällä.

Tauti leviää tyypillisimmin elokuun alusta syyskuun loppuun, kunnes ensimmäiset yöpakkaset saapuvat.

– Joskus se menee syyskuun alulle, joskus lokakuun alkuun. Niillä vaiheilla yleensä uusia tapauksia ei enää tule, Vapalahti sanoo.

Pogostantaudin pääasiallisiin oireisiin kuuluvat äkisti alkava ihottuma, nivelkivut, flunssaisuus ja kuume. Nivelkivut voivat äityä pahoiksikin ja ne ovatkin usein se syy, miksi ihmiset suuntaavat lääkärin pakeille. Nivelkivut voivat esimerkiksi tehdä kävelemisestä vaikeaa, jos ne iskevät jalkoihin.

Joissain tapauksissa nivelkivut saattavat pitkittyä jopa kolmen vuoden pituisiksi.

– Taudin isoin ongelma on ehkä se, että se pitkittyy joillain. Myös se, että niitä nivelkipujen aiheuttajia selvitellään, eikä saada diagnoosia, Vapalahti kertoo.

Pogostantauti todetaan verinäytteistä. Taudille ei ole olemassa tiettyä hoitoa tai rokotetta. Nivelkipuja hoidetaan niitä lieventävillä lääkkeillä.

– Tauti ei kuitenkaan ole syy, miksi kannattaisi välttää luonnossa käymistä, Vapalahti toteaa.

Suomessa on hankala suojautua hyttysiltä, mikä tekee myös taudilta suojautumisesta vaikeaa. Jos epidemioita on päällä, on ainakin hyvä tiedostaa alueita, joita voisi olla syytä välttää.

Tyypillisesti pogostantautitapauksia on vuosittain joitain kymmeniä, mutta säännöllisen epäsäännöllisesti iskee myös epidemiavuosia. Sateinen kesä saattaa olla yksi taudin leviämisen edesauttaja.