Ihmisläheinen vai ylimielinen keskusta
Suurimmat puolueet ovat teettäneet jo 1970-luvun alusta lähtien tutkimuksia, joissa selvitetään kansalaisten mielikuvia puolueista. Tutkijat Ville Pitkänen ja Jussi Westinen ovat selvittäneet näiden tutkimusten perusteella puolueiden imagojen kehitystä vuodesta 1992 lähtien.
Puolueiden imagot ja mielikuvat on tiivistetty tutkimuksessa neljään ulottuvuuteen. Ne ovat ylimielisyys, ihmiskeskeisyys, tehokkuus ja kyky uudistaa yhteiskuntaa.
Tulosten perusteella suurimpien puolueiden imagoissa on sekä pysyviä että säännönmukaisesti vaihtelevia piirteitä.
Puolueiden mielikuvat riippuvat jonkin verran siitä, ovatko ne hallituksessa vai oppositiossa.
Hallituksessa olevat puolueet koetaan ylimielisemmiksi kuin oppositiopuolueet. Mutta puolueilla on myös pysyviä ominaisuuksia, jotka eivät riipu hallitusasemasta.
Kansalaisten mielestä kokoomus on jo pitkään ollut ylimielisin puolue. Se ei kuitenkaan ole puolueen menestystä haitannut, koska se on ykkönen myös yhteiskuntaa uudistavana puolueena.
Ihmiskeskeisyydessä kokoomus häviää Sdp:lle ja keskustalle myös puolueen omien kannattajien mielestä.
Sdp kilpaili Paavo Lipposen pääministerikaudella kokoomuksen kanssa ykköstilasta yhteiskunnan uudistamisessa. Viime vuosina se on pudonnut tällä mittarilla selvästi keskustan ja kokoomuksen taakse.
Sdp on pitänyt pitkään kyselyiden ykköstilaa ihmiskeskeisimpänä puolueena. Se koettiin tällä mittarilla ykköseksi jopa Lipposen kaudella, jolloin Sdp kilpaili kokoomuksen kanssa myös ylimielisyydessä. Se kertoo, miten vahvasti ihmiskeskeisyys hallitsee kansalaisten mielikuvaa Sdp:stä.
Se, mikä onnistuu sosiaalidemokraateilta, ei keskustalta onnistu. Keskustaa ei ole pidetty samaan aikaan sekä ihmisläheisenä että ylimielisenä puolueena. Jompikumpi ominaisuus korostuu kansalaisten mielikuvissa ajankohdasta riippuen.
Pitkänen ja Westinen ovat löytäneet lainalaisuuden, joka antaa keskustalle paljon pohtimisen aihetta.
Keskusta on koettu ylimieliseksi silloin, kun puolue on hallituksessa kokoomuksen kanssa. Kun kumppanina oli Sdp vuosina 2003–2007, sen ylimielisyys väheni pääministeriasemasta huolimatta.
Toisaalta keskustan arvosanat myös tehokkuudesta ja yhteiskunnan uudistamiskyvystä tapaavat nousta silloin kun puolue on yhteistyössä kokoomuksen kanssa.
Keskustan mielikuvaa näyttää leimaavan mielenkiintoinen paradoksi. Kun puolue on hallituksessa kokoomuksen kanssa, siihen tarttuvat myös kokoomuksen kielteiset ominaisuudet, erityisesti ylimielisyys.
Vastaavasti punamultayhteistyö tartuttaa keskustaan Sdp:n myönteisiä ominaisuuksia kuten ihmiskeskeisyyttä.
Myös viime vaalien jälkeen keskusta on muuttunut kansalaisten silmissä ylimielisemmäksi puolueeksi. Tässä riittää puolueelle pohtimista.
Mitä ylimielisemmäksi keskusta koetaan vaalien aikaan, sen huonommin se uurnilla menestyy. Vastaavasti vahva ihmiskeskeisyyden mielikuva ennakoi myös hyvää vaalitulosta.
Tämä on oikeastaan aika rohkaiseva viesti alkiolaiselle ihmisyyttä ja sen kehitystarvetta korostavalle puolueelle.