Aseteollisuus on suuri vallankäyttäjä

Samana vuonna, kun Suomen kansallisoopperan uusi talo vuonna 1993 avattiin, Suomen puolustusvoimille hankittiin 64 Hornet-hävittäjää.

– Oopperan hinta vastasi kahden hornetin kustannuksia. Nyt ne hornetit ovat vanhentuneet, mutta talo pysyy, tanssija-koreografi ja baletinjohtaja Jorma Uotinen muistelee Ooppera & baletti -lehdessä.

Hornetit ovat vanhenemassa viimeistään vuonna 2030. Menossa on pitkä prosessi ja selvitys, korvataanko hornetit ja miten.

Vuosi sitten silloinen puolustusministeri Carl Haglund (r.) asetti esiselvitystyöryhmän ”valmistelemaan Hornet-kaluston korvaamisen suunnittelun aloittamista osana ajanmukaista puolustusjärjestelmän ylläpitämistä”.

Työryhmä päätyi kesällä esittämään, että Hornet-kaluston suorituskyky korvataan monitoimihävittäjään perustuvalla ratkaisulla. Hornetien elinkaaren jatkamista työryhmä ei pitänyt uskottavana eikä kustannustehokkaana.

Ensimmäisten uusien koneiden pitäisi olla puolustusvoimien käytössä 2025.

Konehankinta on iso poliittinen päätös. Nykyinen puolustusministeri Jussi Niinistö (ps.) tunnetaan erittäin puolustushenkisenä miehenä ja voi hyvin kuvitella, että hänelle konehankinta on sydämen asia.

Myös rahallisesti nyt on kysymys miljardikaupasta, sillä Suomen hävittäjähankinnan hintahaarukaksi on arvioitu 6–10 miljardia euroa.

Suomelle potentiaalisia monitoimihävittäjiä ovat todennäköisesti Boeing Super Hornet, Dassault Rafale, Eurofighter Typhoon, Lockheed Martin JSF F-35 ja Saab JAS Gripen.

Koneiden yksikköhinnat vaihtelevat 50 miljoonasta 90 miljoonaan euroon. Hinta nousee, mitä enemmän hienouksia, tulivoimaa ja tehoa koneessa on.

Miljardit ja miljoonat aiheuttavat helposti pelkkää surinaa päässä, mutta lentotuntihinta kertoo jo maallikollekin enemmän.

Konetyypistä riippuen lentotuntihinta on 15 000–24 000 euron välillä. Hienoimmilla amerikkalaisilla hävittäjillä hinta on noussut niin huimaksi, että edes omalla maalla ei ole varaa niiden käyttöön.

Elinkaarikustannukset (käyttö-, huolto- ja päivityskulut) nostavat Suomen konekaupan hinnan 6–10 miljardista paljon suuremmaksi.

Aseteollisuudessa liikkuvatkin suuret rahat. Se pyörittää maailman taloutta ja sen lonkerot ulottuvat myös poliittiseen elämään.

Aseteollisuus on myös hienoa teknolgiaa. Liikenisikö sen teknologiasta ja miljardeista murunen vaikkapa ilmastonmuutoksen tutkimiseen, lääketieteelle tai nälkäongelmaan?

Anja Manninen

Ei kommentteja

Voit kommentoida kirjauduttuasi palveluun. Tarvitset kirjautumiseen Suomenmaa-tunnuksen