Maitovalaan selviytymistä Itämerellä on tutkijan mukaan vaikea ennustaa –"Antaisin eläimen seikkailla"

Kotimaa

Valastutkija Olli Loisa pitää Suomenlahdella maitovalaasta tehtyä havaintoa hyvin poikkeuksellisena.

– Silloin tällöin maitovalas tulee Länsi-Euroopan vesille, Itämeren sisäpuolelle hyvin harvoin, Turun ammattikorkeakoulun erityisasiantuntija Loisa sanoo STT:lle.

Tiettävästi edellinen havainto maitovalaasta Suomen merialueella on tehty Perämerellä 1980-luvulla.

Valaan havaitsi torstaina luontokuvaaja Pekka Komi Porvoon Söderskärin lähistöllä. Hän otti myös kuvia eläimestä. Havainnosta kertoi Suomen Luonto.

Ilta-Sanomien haastattelema Komi kertoi olevansa varma siitä, että kyseessä oli maitovalas. Hän kertoi lehdelle nähneensä maitovalaita aiemmin Pohjois-Norjassa.

Loisan mukaan havainnon paikkansapitävyydestä ei ole epäselvyyksiä.

– Kuvaaja on pätevä pitkä linjan lintuharrastaja, ja kuvat ovat hyvänlaatuisia, niin kyllä tämä varma havainto on, hän sanoo.

Valastutkija kertoo itse nähneensä maitovalaita Alaskassa.

– Tämä on hieno havainto, ja minä otan mielelläni havaintoja vastaan sitten, jos niitä tulee samasta elukasta lisää, hän sanoo.

Maitovalaasta on kuluvana vuonna tehty havaintoja ainakin Saksan ja Tanskan rajavesillä, minkä jälkeen laji on havaittu heinäkuun lopulla Ruotsissa, noin 100 kilometriä etelään Tukholmasta. Loisan mukaan kyseessä saattaa olla sama yksilö kuin nyt Suomenlahdella havaittu.

Maitovalaita on aiemmin eksynyt myös Britannian Thamesiin ja Ranskan Seine-jokeen.

On maitovalasta epäilty takavuosina myös Venäjän kouluttamaksi vakoojaksi.

Maitovalas eli beluga on arktisten ja subarktisten alueiden laji. Suomea lähimpänä maitovalaita löytyy Venäjän puolelta Vienanmereltä. Niitä esiintyy muun muassa Huippuvuorilla, Grönlannissa, arktisessa Pohjois-Amerikassa ja arktisella Venäjällä.

Maitovalas on toinen sarvivalaiden heimoon kuuluvista valaslajeista sarvivalaan lisäksi.

Loisan mukaan on erittäin vaikea ennustaa sitä, kuinka hyvin maitovalas selviytyy Itämeressä. Kuvien perusteella Loisa arvioi valaan kunnon hyväksi. Varmaa tietoa valaan kunnosta ei ole saatavilla.

Mitään pelastusoperaatiota valaan pelastamiseksi ei Loisan mukaan tarvita. Osa harhailevista eläinyksilöistä lähtee omia aikojaan takaisin ja osa kuolee.

– Antaisin eläimen seikkailla. Jos se on täysin avuttomassa tilassa, niin lopettaminen on monesti parempi vaihtoehto kuin minkälainen aktiivinen apu, Loisa sanoo.

Hän viittaa muun muassa Timmy-valaaseen, joka jäi maaliskuun lopulla kiinni hiekkasärkkään Saksan rannikolla. Useiden pelastusoperaatioiden jälkeen valas kuljetettiin erikoisvalmisteisella proomulla Tanskan rannikon lähettyville ja vapautettiin.

Lopulta Timmy kuitenkin kuoli.

– Se oli ihan suoraan sanottuna päätön yritys, Loisa kommentoi.

Hänen mukaansa maitovalaan kaltaisten, suurikokoisten eläinten auttaminen on hyvin hankalaa. Maitovalas voi kasvaa yli viisimetriseksi ja painaa toistatuhatta kiloa. Niiden hoitamiseksi ei ole myöskään kunnollisia tiloja.

Vaikka huonokuntoista tai haavoittunutta, pienikokoisempaa eläintä, kuten mursua, pystyttäisiinkin hoitamaan, olisi ihmisen hoivassa kuntoutusta saaneen eläimen palauttaminen luontoon haastavaa.

Uteliaita ja älykkäitä maitovalaita kutsutaan myös merten kanarialinnuiksi erikoisen ja monipuolisen ääntelynsä vuoksi. Valaiden voimakasääninen kommunikointi kuuluu joskus myös merenpinnan yläpuolelle.

Maitovalaita tavataan usein matalissa rannikkovesissä, ja ne nousevat säännöllisesti myös jokiin.

Vaikka tietyt maitovalaan osakannat ovat uhanalaisia, ei laji ole maailmanlaajuisesti vaarassa kadota. Liiallinen metsästys on Loisan mukaan paikoin ongelma.

Ilmastonmuutoksen seurauksena miekkavalas saattaa nousta maitovalaan asuinalueille ja saalistaa maitovalasta jatkossa aiempaa enemmän.

Kalaa ja muita mereneläviä syövät maitovalaat ovat hyvin sosiaalisia eläimiä. Yleensä ne viihtyvät laumassa, jonka koko on tavallisesti muutamista yksilöistä muutamiin kymmeniin.

Joillain hyvillä ruokailualueilla on nähty Loisan mukaan isojakin kerääntymistä, yhdessä paikassa satoja, jopa yli tuhat yksilöä.

Jos Suomenlahdella torstaina havaitun maitovalaan sattuisi näkemään itse, ei sitä kannata lähestyä. Valas ei ole arka, mutta ei myöskään ihmiselle mitenkään vaarallinen.

Usein valas ei ole edes kovin kiinnostunut ihmisestä.

Loisa kehottaa veneilijää pysyttelemään vähintään sadan metrin päässä.

– Jos valas itse lähestyy veneilijää, niin se on eri asia. Nopeudet hiljaisena, eikä tarvitse liian lähelle mennä hätistelemään, tutkija neuvoo.