"Vihkivaloja" vannotaan tänään Brysselissä, kun Suomi ja Nato käyvät liittymiskeskustelut
Suomi ja sotilasliitto Nato käyvät tänään liittymiskeskustelut, jotka edeltävät liittymispöytäkirjan allekirjoittamista. Liittymiskeskusteluissa keskustellaan Nato-jäsenyyden velvoitteista ja Pohjois-Atlantin sopimuksesta, johon Suomi sitoutuu.
Liittymiskeskustelut jäsenyyden ehdoista käy Suomen neuvotteluvaltuuskunta, jota johtaa ulkoministeri Pekka Haavisto (vihr.).
Aiemmin keväällä prosessia kuvaillut Nato-virkamies nimitti keskusteluja ”vihkivalojen vannomiseksi”. Tapaamisessa on tarkoitus lähinnä varmistaa, että hakijamaa ymmärtää, mihin on sitoutumassa.
Yllätyksiä keskusteluissa ei ole odotettavissa. Naton puolelta on todettu, että jäsenyyteen valmistuvat maat ovat hyvin tietoisia vaatimuksista ja teknisellä tasolla keskusteluyhteys on ollut auki jo pitkään.
Keskusteluista odotetaan myös nopeita, ja liittymispöytäkirjan allekirjoittaminen on ohjelmassa jo huomenna.
Suomen neuvotteluvaltuuskunnassa on jäseniä ulkoministeriöstä, puolustusministeriöstä, Puolustusvoimien Pääesikunnasta, valtiovarainministeriöstä sekä Suomen Nato-erityisedustustosta.
Heitä vastassa on Naton sihteeristön edustus, jota johtaa Naton apulaispääsihteeri Bettina Cadenbach.
Liittymiskeskustelut koskevat puolustus- ja sotilaallisten kysymysten lisäksi poliittisia ja oikeudellisia kysymyksiä, resurssikysymyksiä sekä tietoturvallisuutta. Poliittisiin kysymyksiin sisältyy muun muassa terrorismin torjunta, joka on ollut viime viikkoina puheenaiheena erityisesti Nato-maa Turkin vuoksi.
Turkki jarrutti vastustuksellaan Suomen ja Ruotsin Nato-prosessia viikkokaupalla. Suomi ja Ruotsi hakivat sotilasliiton jäsenyyttä toukokuussa, mutta etenemään päästiin vasta viime viikolla Madridin huippukokouksen yhteydessä.
Yksi Turkin esillä pitämistä ongelmakohdista koski juuri terrorismin torjuntaa.
Turkkia vaivanneista asioista sovittiin kolmen maan välisessä yhteisymmärrysasiakirjassa, mikä tasoitti tietä sille, että Nato-maat kutsuivat viime viikolla Suomen ja Ruotsin liittokunnan jäseniksi.
Yhteisymmärrysasiakirjan muotoilut jättävät kuitenkin tulkinnanvaraa, ja tähän mennessä on käynyt jo ilmi, että Turkki tulkitsee kirjauksia eri tavalla kuin Suomi tai Ruotsi.
Ulkoministeri Haavisto kommentoi perjantaina Suomen toimivan sen mukaan, mitä allekirjoitettuun asiakirjaan kirjattiin Suomen, Ruotsin ja Turkin kesken. Hän sanoi, että mistään luovutettavien henkilöiden nimistä tai nimilistoista ei Turkin kanssa puhuttu.
Turkki on uhannut, ettei se ratifioi Suomen ja Ruotsin Nato-jäsenyyttä parlamentissaan, elleivät maat luovuta ihmisiä, joita Turkki syyttää terroristeiksi.
Suomesta ja Ruotsista tulee sotilasliiton tarkkailijajäseniä, kun 30 Nato-maata ovat allekirjoittaneet liittymispöytäkirjan. Allekirjoitustilaisuus on huomenna Naton päämajassa Brysselissä.
Paikalla ovat myös ulkoministeri Haavisto ja hänen ruotsalaiskollegansa Ann Linde.
Ennen kuin maista tulee varsinaisia jäseniä, pitää jäsenyys vielä ratifioida kaikissa Nato-maissa. Ratifiointikierrokseen on arvioitu kuluvan joitakin kuukausia tai jopa vuosi.
Toisaalta esimerkiksi Kanada ja Saksa ovat ilmoittaneet käyttävänsä ratifioinnissa nopeutettua menettelyä. Ratifiointikierroksen lopullista kestoa on kuitenkin vaikea arvioida, koska nähtäväksi jää, toteuttaako Turkki uhittelujaan.
Tämän viikon torstaina ulkoministeri Haavisto kertoo eduskunnan ulkoasiainvaliokunnalle Nato-huippukokouksesta ja Suomen jäsenyysprosessista. Eduskunta on edellyttänyt, että se pidetään hyvin informoituna Nato-jäsenyysprosessin etenemisestä.
