Vasta vaalien jälkeen ratkeaa, miten Suomi suhtautuu Nato-maiden ydinaseisiin – tutkijan mielestä mahdolliset lakimuutokset pohdittava nopeasti
Vasta vaalien jälkeen ratkeaa, hyväksyykö Suomi Nato-maiden ydinaseita alueelleen edes tilapäisesti. Uunituoreessa Nato-laissa ei aseteta ydinaseita koskevia ehtoja Suomen tulevalle jäsenyydelle sotilasliitossa, mutta ydinräjähteiden maahan tuominen tai kuljettaminen Suomen alueen läpi on kielletty jo nykyisessä lainsäädännössä.
Kielto on kirjattu sekä ydinenergialakiin että rikoslakiin. Suomen liittyminen Natoon ei edellytä niiden muuttamista, mikä todetaan Nato-lakia koskevassa hallituksen esityksessä.
Olemassa olevat lait ovat kuitenkin ristiriidassa sen julkisuuteen kerrotun tavoitteen kanssa, ettei Suomi aseta Nato-jäsenyydelle rajoituksia.
Ydinaseet ovat Naton keskeinen sotilaallinen pelote vastapuolta eli esimerkiksi Venäjää vastaan, ja niihin liittyvä harjoittelu on osa sotilasliiton säännöllistä harjoitusohjelmaa. Esimerkiksi viime vuoden lokakuussa 60 sotilaskonetta 14:stä eri Nato-maasta osallistui Belgian isännöimään ydinpuolustusharjoitukseen. Harjoituksissa ei käytetä todellisia ydinaseita.
Vaalituloksesta ja hallitusneuvotteluihin lähtevästä kokoonpanosta riippuu, keskustellaanko ydinräjähdepykälien muuttamisesta jo siellä. Joka tapauksessa kysymys on edessä seuraavan hallituksen valmistellessa ulko- ja turvallisuuspoliittista selontekoaan. Pääministeri Sanna Marin (sd.) on sanonut pitävänsä luontevana, että näihin kysymyksiin otetaan kantaa selontekoprosessissa, jolloin kaikilla puolueilla on mahdollisuus pohtia asioita parlamentaarisesti.
Suomessa kiinnostanee myös se, miten Ruotsi ja Norja asiaa linjaavat. Naton jäsenmaa Norja on sitoutunut turvallisuuspolitiikassaan rauhanajan ydinaseettomuuteen.
Ydinräjähteitä käsittelevän lainsäädännön mahdollisia muutostarpeita käsiteltiin loppuvuodesta Nato-lain yhteydessä eduskunnan ulkoasiainvaliokunnassa. Esimerkkinä oli tilanne, jossa ydinaseita kuljettavalla Nato-maan aluksella tai lentokoneella olisi tarve liikkua Suomen aluevesillä tai ilmatilassa. Valiokunnan mietinnön mukaan Suomen ja Naton välisissä neuvotteluissa ei ole tullut esiin seikkoja, jotka perustelisivat lainsäädännön muuttamista.
Mietinnön mukaan valtioneuvostossa on kuitenkin aloitettu työ lainsäädännön myöhempien muutostarpeiden arvioimiseksi, mukaan lukien tarvittaessa asianmukaisten poikkeuspykälien säätäminen olemassa olevaan lainsäädäntöön. Tässä yhteydessä voidaan tarpeen vaatiessa tarkistaa myös ydinräjähteitä koskevat lait.
Ydinenergialaki on työ- ja elinkeinoministeriön (TEM) alaan kuuluva laki. Teollisuusneuvos Liisa Heikinheimo TEMistä sanoo, että ydinräjähteitä koskevan pykälän muutos ei ole ainakaan vielä ministeriössä työn alla.
– Suomi ei ole vielä Naton jäsen ja sellaista tehtävänantoa ei ole tullut, että pitäisi huomioida muun muassa ydinaseiden kuljettaminen ilmatilassa, Heikinheimo sanoo STT:lle.
Ministeriössä on tekeillä ydinenergialain kokonaisuudistus. Hän arvioi työn kestävän pitkälle seuraavaa hallituskautta. Aikaa on varattu vaalikauden loppuun asti.
Uudistus on tarpeen, koska laki on peräisin 1980-luvulta, eikä se esimerkiksi huomioi suunnitteilla olevia pienydinvoimaloita.
Heikinheimo arvioi, että kysymys ydinaseista on laajakantoisempi asia kuin vain ydinenergialaki.
– Toki täytyy sitten heijastella niitä linjauksia, joita asiasta tehdään. En lähde arvailemaan, kuinka kiire tällä on.
Hänen mukaansa tulevaisuudessa on katsottava myös, onko ydinenergialaki se, jossa ydinräjähteitä koskevat pykälät jatkossa ovat. Kyse on erilaisesta toiminnasta kuin työ- ja elinkeinoministeriön energiaosaston hallinnonala.
Ulkopoliittisen instituutin tutkija Henri Vanhanen on sitä mieltä, että lain muutosta on pohdittava, jos esimerkiksi ydinenergialaki rajoittaa Suomen mahdollisuuksia osallistua Naton ydinasepolitiikan toteuttamiseen.
Hänen mielestään yhteinen poliittinen ymmärrys asian tarpeellisuudesta olisi syytä saavuttaa mahdollisimman varhaisessa vaiheessa.
– Olisi soveliasta, että meidän lainsäädäntömme ei luo rajoitteita ajatukselle täysimääräisestä osallistumisesta, Vanhanen sanoo STT:lle.
Vanhanen muistuttaa, että Suomen piti muuttaa lainsäädäntöä myös silloin, kun Ranskaa autettiin Pariisin terrori-iskun jälkeen vuonna 2015. Silloin kävi ilmi, että Suomi ei voinut antaa EU:n avunantoartiklan mukaista sotilaallista apua, koska lainsäädäntö esti sen. Siksi lakia muutettiin.
– Tässä on vähän sama asia. Natosta Suomen hakemalle turvalle olisi hyvä olla sitä puoltava lainsäädäntö. Lait elävät aina ajassa ja tarpeiden mukaan.
Kyse on Vanhasen mukaan siitä, miten Naton ydinasepelote toimii. Isoin turva, minkä Nato jäsenmailleen viime kädessä tarjoaa, on ydinaseiden tuoma pelote.
– Jäsenyyden myötä se on keskeinen osa myös Suomen turvallisuutta ja se toimii parhaiten, kun sitä ei itse rajoiteta. Tämä korostuu etenkin aikana, jolloin Venäjä puhuu löysästi omista ydinaseistaan.
Hän korostaa, ettei lain muuttaminen tarkoita automaattisesti sitä, että Suomeen sijoitettaisiin ydinaseita.
– Ydinaseita ei Nato ole uusiin jäsenmaihinsa sijoittanut, eikä tällaista kukaan ole Suomelle ehdottanut, eikä kukaan sellaista aja. Ajatus on täysin teoreettinen, ja Suomea koskevat päätökset ovat aina omissa käsissä.
Vanhasen mukaan harjoituksissa ydinaseita ei todennäköisesti olisi edes mukana. Myös ydinaseisiin perehtynyt tutkija Stefan Forss korostaa, että harjoitustilanteissa käytetään harmittomia näköisaseita.
– Suomen ilmatilaan ei siksi tuotaisi ydinaseita kuin aikaisintaan ydinsodan jo sytyttyä, jos silloinkaan, Forss sanoo STT:lle sähköpostitse.
Ydinaseita tutkineen Tampereen yliopiston yliopisto-opettaja Tapio Juntusen mukaan Suomen maa-alue tai ilmatila ei ole Naton ydinasepelotteen uskottavuuden kannalta merkittävässä, saati ratkaisevassa asemassa.
– Onhan Naton vahvasti Yhdysvaltain ydinaseisiin perustuvaa ydinasepelotetta pidetty uskottavana jo ennen Suomen ja Ruotsin liittymistä jäseniksi. Lisäksi Suomi on sitoutunut myös Naton tavoitteeseen edistää asevalvontaa ja ydinaseriisuntaa.
Norja teki oman linjauksensa rauhanajan ydinaseettomuudesta Juntusen mukaan 1950-luvun loppupuolella jo ollessaan Naton jäsenvaltio.
– Linjaus ei kuitenkaan ole estänyt ydinaseiden roolia Norjan puolustussuunnittelussa eikä Norjan täysivaltaista osallistumista Naton toimintoihin, mukaan lukien Naton ydinasesuunnitteluryhmään.
Juntusen mielestä Suomen ja Norjan vertailu ei ole mielekästä ainakaan suoraan. Norja teki omat ydinasevaraumansa toisessa maailmanajassa, joka liittyi myös Norjan kokemaan tarpeeseen säädellä Pohjolan alueen turvallisuustilannetta suhteessa Neuvostoliittoon ja toisaalta Keski-Eurooppaan, hän viestitti STT:lle.
