SuPer ja Tehy pakkolakiesityksestä: Tarpeeton, vie työtaisteluoikeuden ja rikkoo räikeästi työelämän tasa-arvoa
Hoitajajärjestöt SuPer ja Tehy vastustavat tiedotteessaan voimakkaasti esitystä laiksi välttämättömän sosiaali- ja terveydenhuollon turvaamisesta työtaistelun aikana.
– Se antaa työnantajalle yksinvallan määritellä suojelutyön määrän ja lakkorajat. Lisäksi aluehallintovirastot voivat työantajan pyynnöstä kieltää hoitohenkilöstön työtaistelut viikoksi kerrallaan. Käytännössä laki vie kokonaan työtaisteluoikeuden sote-alalla, tiedotteessa sanotaan.
Järjestöjen mukaan kyseistä lainsäädäntöä ei tarvita potilaiden hengen ja terveyden turvaamiseksi, koska Suomen lainsäädännössä on jo toimivat keinot, joilla tarvittaessa riippumaton tuomioistuin voi kieltää tai keskeyttää lakon, mikäli se uhkaa kansalaisten henkeä ja terveyttä.
– Näitä keinoja on käytetty miesvaltaisten alojen samantyyppisissä työtaistelutilanteissa viimeksi vajaa vuosi sitten. Lakiesitys loukkaa vakavasti hoitajien perusoikeuksia ja kohtelee naisvaltaista alaa työtaisteluissa aivan eri tavoin kuin miesvaltaisia aloja, tiedotteessa korostetaan.
– Asiaa valmisteleva ministeri Aki Linden (sd.) on ilmoittanut, että kyseessä on tarkkarajainen täsmälaki tehohoitoon ja kotihoitoon. Tämä ei pidä paikkaansa. Laki on valmisteltu työnantajapuolen pyynnöstä, työtaistelun toisen osapuolen toiveita kuunnellen. Sen piirissä ovat lähes kaikki sosiaali- ja terveydenhuollon työtehtävät, järjestöt kirjoittavat.
Tehyn ja SuPerin mukaan lakiesitys pyrkii estämään kaikki mahdolliset sote-alan työtaistelut myös tulevaisuudessa, mukaan lukien joukkoirtisanoutumiset: lain tavoite on poistaa sote-alan työntekijöiden oikeus työtaisteluihin kokonaan.
– Esitys ei sisällä keinoja varmistaa, onko työnantaja omilla toimenpiteillään tosiasiallisesti riittävästi pyrkinyt välttämään potilaiden hengen ja terveyden vakavan vaarantumisen. Työnantaja saa itse oikeuden määrittää lakkorajat, jolloin se voi minimoida työtaistelun vaikutukset toimintaansa. Tämä vie kokonaan pohjan lailliselta lakolta, jolla pyritään sote-henkilöstön palkkauksen parantamiseen ja hoitajapulan korjaamiseen, tiedotteessa sanotaan.
Epäselväksi jää hoitajajärjestöjen mukaan myös se, miten varmistetaan, että potilasturvallisuuden vaarantumisen syynä on nimenomaan työtaistelun aiheuttama henkilökunnan riittämättömyys eikä esimerkiksi jatkuva krooninen työvoimapula.
Tämä lisää mahdollisuuksia lain väärinkäytöksiin, jolloin työvuoroissa saattaa olla lakon aikana enemmän henkilöstöä kuin ennen työtaistelua. Näin kävi kevään hoitajalakossa.
– Esityksessä jää auki, miten tarvittava henkilöstömäärä määriteltäisiin ja miten käytännössä toimittaisiin, kun edes työnantajat eivät saa hoitajapulan vuoksi riittävästi henkilöstöä takaamaan potilasturvallisuutta. Työntekijäjärjestöllä ei myöskään ole jäseniinsä direktio-oikeutta toisin kuin työnantajilla on työntekijöihinsä, eikä järjestöillä ole viranomaisoikeuksia kuten AVIlla, järjestöt kommentoivat.
Järjestöt kritisoivat voimakkaasti myös järjestelyä, jossa AVIt asetetaan tuomioistuimien rooliin tekemään perusoikeuksiin puuttuvia päätöksiä.
– Oikeusvaltio ei toimi näin. Hallitus osoittaa lakiesityksellään, että sote-alalla tehdään niin arvokasta ja korvaamatonta työtä, että sitä on pakko tehdä lakko-oikeudesta huolimatta. Työn tärkeydestä seuraa nyt, että hoitajilla ei ole oikeutta vaatia laillisin keinoin itselleen parempaa palkkaa ja työoloja.
Järjestöt korostavat tiedotteen päätteeksi, että työriita ratkeaa sopimalla ja lisärahoituksella, ei pakkotyöllä ja alistamalla.