Suomen ja Ruotsin Nato-jäsenyyden pikaiseen ratifiointiin löytyy luottoa Turkin uhittelusta huolimatta – "Mahdollista jo vuoden loppupuolella"
Nopeimmassa tapauksessa Suomi voisi olla sotilasliitto Naton täysjäsen jo tämän vuoden loppupuolella, arvioivat ulkoministeri Pekka Haavisto (vihr.) ja puolustusministeri Antti Kaikkonen (kesk.).
– Henkisesti on hyvä varautua siihenkin, että aikaa voidaan tarvita enemmän, Kaikkonen sanoi ministerien yhteisessä tiedotustilaisuudessa suomalaismedialle.
Suomesta ja Ruotsista tuli tiistaina sotilasliitto Naton tarkkailijajäseniä ja ilmassa oli toivoa siitä, että jäsenyyden ratifiointiprosessi etenisi nopeasti kaikissa 30 Nato-maassa.
Sotilasliitto Naton pääsihteeri Jens Stoltenberg sanoi luottavansa siihen, että Naton jäsenmaat ratifioivat nopeasti Suomen ja Ruotsin Nato-jäsenyyden.
Stoltenberg kommentoi asiaa tiedotustilaisuudessa Naton päämajassa Brysselissä sen jälkeen, kun Suomen ja Ruotsin liittymispöytäkirjat oli allekirjoitettu.
Liittymispöytäkirjojen allekirjoittamisen myötä Suomesta ja Ruotsista tuli sotilasliiton tarkkailijajäseniä. Tarkkailijajäseninä maat pääsevät osallistumaan Naton kokouksiin, ja suomalaiset edustajat osallistuvat ensimmäisiin Nato-työryhmien tapaamisiin jo heti tiistaina.
Päätöksentekoon tarkkailijajäsenet eivät kuitenkaan pääse ottamaan vielä osaa, eivätkä Naton turvatakuut ulotu tarkkailijajäseniin.
Stoltenbergin mukaan monet jäsenmaat ovat jo ennalta varautuneet käsittelemään Suomen ja Ruotsin jäsenyysasian nopeasti, minkä vuoksi hän uskoo nopeaan ja sujuvaan ratifiointiprosessiin.
Suuri kysymys Suomen ja Ruotsin jäsenyyksien ratifioinnista koskee Turkin päätöksentekoa. Turkki on uhannut, ettei se ratifioi Suomen ja Ruotsin Nato-jäsenyyttä parlamentissaan, elleivät maat luovuta ihmisiä, joita Turkki syyttää terroristeiksi.
Turkki ehti jo jarruttaa Suomen ja Ruotsin Nato-prosessia viikkokaupalla, kunnes se muutti mieltään viime viikolla Madridin huippukokouksen yhteydessä. Tuolloin Nato-maat päättivät kutsua Suomen ja Ruotsin liittokunnan jäseniksi.
Pekka Haaviston mukaan luottamusta asian etenemiseen tästäkin eteenpäin lisää tieto siitä, että Naton luonteeseen kuuluu ratkaisujen ja kompromissien löytäminen. Yleensä ratkaisuissa päästään kaikkia osapuolia tyydyttävään lopputulokseen.
Haavisto huomauttaa, että sotilasliitossa on myös lähtökohtaisesti oltava aika lailla luottamusta, koska viime kädessä jäsenmaat ovat turvatakuissaan sitoutuneet toistensa puolustamiseen.
Turkin presidentti Recep Tayyip Erdogan väitti Madridissa, että Ruotsi olisi luvannut palauttaa Turkkiin ”73 terroristia”. Tuoreeltaan ei ollut selvää, mihin luku perustuu.
Stoltenbergin kanssa tiistaina pitämässään tiedotustilaisuudessa ulkoministeri Haavisto ja Ruotsin ulkoministeri Ann Linde sanoivat, että yhteisymmärrysasiakirjaan ei liity mitään listauksia tai lupauksia palautettavista henkilöistä.
Myöhemmin suomalaismedialle pitämässään lehdistötilaisuudessa Haavisto kommentoi, että keskustelu terroristilistauksista tai karkotuksista ei ylipäätään ole sellaista keskustelua, jota kannattaisi käydä megafonien kautta.
– Meidän puolelta voin vain vahvistaa sen, että tähän meidän allekirjoittamaamme dokumenttiin, yhteisymmärrysasiakirjaan ei liity mitään listauksia tai henkilönimiä tai muita. Mistään sellaisesta ei ole meidän puoleltamme tässä yhteydessä keskusteltu, vaan viranomaiset tekevät lakien puitteissa normaalia työtään, Haavisto sanoi.
– Se, mistä on sovittu, on kaikki siinä dokumentissa. Ei ole mitään muuta sopimusta tai tämän dokumentin ulkopuolista sopimusta.
Yhteisymmärrysasiakirjassa Suomi, Ruotsi ja Turkki ovat sopineet yhteistyömekanismin luomisesta, joka koskee Haaviston mukaan pääasiassa tiedonvaihtoa ja viranomaisyhteistyötä.
Mekanismi on avoin myös muille Nato-maille.
Haaviston mukaan Suomelle on hyvä uutinen, että ratifiointeja kiirehditään monissa jäsenmaissa. Allekirjoitustilaisuuden yhteydessä Haaviston mukaan monet Nato-maiden suurlähettiläistä ottivat esiin sen, että ratifiointia pyritään viemään eteenpäin nopeasti.
Haavisto arvioi, että ratifiointien etujoukko nähtäneen tulevien viikkojen aikana ja seuraava aalto alkusyksystä eurooppalaisten kesälomien jälkeen.
Esimerkiksi Viron pääministeri Kaja Kallas tviittasi ehdottaneensa Viron parlamentille, että se kokoontuisi jo keskiviikkona käsittelemään Suomen ja Ruotsin nopeutettua ratifiointia.
Parlamentin puhemies Jüri Ratas kommentoi yleisradioyhtiö ERR:lle, että riigikogu on valmistautunut kokoontumaan keskiviikkona kahteen ylimääräiseen istuntoon.
Liittymispöytäkirjan allekirjoittamista edelsivät keskustelut, jotka Suomi ja Ruotsi kävivät maanantaina. Haavisto ja Kaikkonen kertovat, että Suomen osalta liittymiskeskustelut etenivät ennakoitua nopeammin, keskusteluihin kului vain noin pari tuntia.
Keskustelujen tarkoitus on lähinnä varmistaa, että hakijamaa ymmärtää, mihin on sitoutumassa.
Haavisto ja Kaikkonen kuvailivat keskustelujen edenneen sutjakkaasti. Haaviston mukaan Suomi halusi käyttää tilannetta hyödykseen selvittääkseen muutamia yksityiskohtia Naton puolelta. Kysymykset koskivat esimerkiksi Madridin huippukokouksen päätösten vaikutuksia.
Huippukokouksessa Nato-maat hyväksyivät muun muassa strategisen konseptin, joka viitoittaa sotilasliiton tulevia vuosia. Madridissa sovituista yhteistyömuodoista ja talouskysymyksistä tulee Haaviston mukaan lisää tietoa myöhemmin.
Suomi alleviivasi keskusteluissa Ahvenanmaan erityisasemaa ja sopimuksia, joihin Suomi on sen osalta sitoutunut. Haaviston mukaan tämä haluttiin tuoda esille, jotta Ahvenanmaan asema ei tulisi Natolle myöhemmin yllätyksenä.
– Selvästi joillekin henkilöille Naton sihteeristöstä nämä olivat uusia asioita, että joutuivat hieman kartalta katsomaan, mistä me oikein puhumme, kun puhumme Ahvenanmaan saaresta, Haavisto kertoi.
