Koronakoiria tarvittaisiin nyt satoja tai jopa tuhat – "Ahne koira motivoituu hirveän hyvin"
Ensin lentokoneesta ulos, sitten matkatavarat kainaloon ja lopuksi vielä erittäin luotettava koronavirustesti tuloksineen noin minuutissa – ja kotimatka voi alkaa. Näin vikkelä serviisi on luvassa Helsinki-Vantaan lentoasemalla keskiviikosta alkaen, kun niin kutsuttujen koronakoirien pilottiprojekti alkaa.
Käytännössä matkustaja voi vapaaehtoisesti päättää mennä testiasemalle, pyyhkäistä sideharsolla kaulaansa ja panna harson purkkiin. Koronakoiran ohjaaja nappaa purkin seinän taakse, jossa koira haistelee näytteen ja antaa ratkaisunsa. Jos koiran antama tulos on positiivinen, potilas ohjataan lentokentän terveyspisteelle.
Koiran antama tulos voi olla jopa luotettavampi kuin yleisessä käytössä oleva PCR-testi. Helsingin yliopiston eläinlääketieteellisen tiedekunnan dosentti Anna Hielm-Björkman sanoo koirien havainneen tutkimuksissa koronavirustartuntoja ihmisiltä, jotka eivät vielä olleet sairastuneet ja joiden näyte PCR-testissä oli negatiivinen.
– Koira todennäköisesti pystyy havaitsemaan pienempiä määriä virusta kuin muut testit, hän kertoo.
Hielm-Björkman huomauttaa, että tiedossa ei ole, millaisen hajucocktailin perusteella koira ratkaisunsa tekee.
Koira saattaa haistaa itse viruksen tai sen osan, vasta-aineet, immunologisia komponentteja tai esimerkiksi tulehduksen aiheuttamia aineenvaihdunnan tuotteita.
Vuoden loppuun kestävässä pilottivaiheessa on mukana neljä koiraa, jotka tekevät töitä vuoroissa.
Pilotin aikana on tarkoitus selvittää, millaiset työvuorot ovat koirien hyvinvoinnin kannalta sopivia ja miten esimerkiksi vuorojen tauotus järjestetään. Koska koiria on töissä kaksi kerrallaan, testivauhti voisi ainakin teoriassa olla kaksi per minuutti.
Hajukoirista kuuluisin on todennäköisesti Kössi, joka komeili Helsingin yliopiston koronakoiratutkimuksesta kertovassa tiedotteessa jo toukokuussa.
Espanjan Malagasta moottoritien varrelta aikoinaan löytynyt ja sittemmin Suomeen muuttanut Kössi aloitti uransa ensin kosteusvauriokoirana, minkä jälkeen se alkoi haistella koirien nisäsyöpiä ja ihmisten syöpiä. Sitten vuorossa olivat luteet ja rottien kulkureitit, joita opettelemalla huolehdittiin myös Kössin työmotivaatiosta.
– Jos koira haistelee liian kauan samaa asiaa, se ehtii kyllästyä, sanoo koronakoirien kouluttamisesta vastaavan Wise Nose ry:n toiminnanjohtaja Susanna Paavilainen.
Koronavirusnäytteiden opettelu ei ollut konkarikoiralle vaikeaa. Paavilainen ja Hielm-Björkman kertovat, että parhaiten hajukoiriksi oppivat koirat, joita on helppo motivoida jollakin palkinnolla. Käytännössä tämä tarkoittaa esimerkiksi sitä, että koira on valmis tekemään töitä vaikkapa herkkupalan eteen.
– Ahne koira motivoituu hirveän hyvin, Paavilainen sanoo.
Kössi ei kuitenkaan ole erityisen perso ruoalle, vaan Paavilaisen mukaan koira yksinkertaisesti pitää ratatyöskentelystä ja hajujen erottelemisesta.
Ensimmäisessä Wise Nosen koronakoirakoulutettavien kokoonpanossa oli 16 koiraa. Nyt joukossa on Paavilaisen mukaan jäljellä kymmenen.
Koirien koulutuksen rahoitus tuli eläinlääkäriasema Evidensia Eläinlääkäripalveluilta, joka myös tarjoaa koronakoirien terveyspalvelut. Koiria tarvittaisiin kuitenkin laumoittain lisää.
Paavilainen sanoo, että jos huomioidaan kaikki rajanylityspaikat ja Tullin toimintapaikat, koiria tarvittaisiin töihin noin 700. Kun mukaan lasketaan esimerkiksi messut, konsertit ja urheilutapahtumat, tarvetta on noin tuhannelle koiralle.
Paavilainen uskoo, että Suomesta kyllä löytyy riittävä määrä osaavia koiria. Ongelma on rahoituksen puute, sillä koirien ohjaajat tarvitsevat toimeentulon. Nyt lentokentällä koronakoiratoimintaa pyörittävän Nose Academyn palkkalistoilla on kolme ohjaajaa.
Jos koronakoiratoiminta kiinnostaa, oman koiran sairastumisesta ei tarvitse olla huolissaan. Hielm-Björkman sanoo, ettei koronavirus ole aiheuttanut koirien sairastumisia.
Viime talvena Suomessakin uutisoitiin Hongkongissa koiralla todetusta koronavirustartunnasta. Hielm-Björkmanin mukaan Hongkongissa testattiin 15 koiraa, joiden omistajaperheissä oli todettu virustartuntoja. Kaksi koiraa antoi PCR-testissä positiivisen tuloksen, mutta kliinisiä oireita koirilla ei ole koskaan todettu.
Helsinki-Vantaan lentoaseman terveysturvallisuusviranomainen on Vantaan kaupungin sosiaali- ja terveydenhuollon toimiala. Toimialan apulaiskaupunginjohtaja Timo Aronkytö sanoo, että syksyllä on otettu käyttöön monenlaisia toimenpiteitä, jotta kentän toimintaa voidaan palauttaa pandemiakevään jälkeen normaalille tasolle. Koirat ovat osa näitä toimenpiteitä.
– Rajojen avaaminen on yksi edellytys sille, että lähdetään elämään normaalimpaa elämää. Siihen tarvitaan kaikkia uusia keinoja, ja tämä on yksi keino, hän kuvaili tiedotustilaisuudessa lentokentällä tiistaina.
Yhteistyökumppaneina ovat tutkimusta tekevä Helsingin yliopisto ja Wise Nose ry, joka vastaa koirien kouluttamisesta. Kaupungin ja valtion sopimuskumppani on Nose Academy. Finavia tarjoaa tilat, ja pilotin tulokset raportoidaan Tullille.
Aronkytö kertoo, että pilottijakson rahoitus on turvattu neljäksi kuukaudeksi eli loppuvuoden ajaksi.
Toiveissa on, että jatkossa Tulli ottaa koronakoiratestauksen vastuulleen ja että koirat saisivat virkakoiran aseman. Tämä kuitenkin vaatii lakimuutosta.