EU-johtajat pohtivat ehdotusta Venäjän keskuspankilta jäädytettyjen varojen korkotuottojen ottamisesta käyttöön
EU-johtajat kokoontuivat Brysseliin torstaina pohtimaan sitä, miten EU:n riittävä tuki Ukrainalle voidaan varmistaa.
Kokous käydään aikana, jossa Euroopassa on kasvavaa turhautumista Ukrainan tukemisen takkuamiseen. Kritiikkiä asiasta ovat antaneet esimerkiksi kansainväliseen politiikkaan perehtyneet tutkijat.
Kokouksessa pöydällä on esimerkiksi EU:n ulkoasianedustajan Josep Borrellin ehdotus, jossa Venäjän keskuspankilta jäädytettyjen varojen korkotuottoja käytettäisiin Ukrainan tukemiseen. Ehdotuksessa tuotoista 90 prosenttia ohjattaisiin Ukrainalle EU:n rauhanrahaston kautta ja 10 prosenttia EU:n oman budjetin kautta.
Tämän on arvioitu tuovan vuositasolla noin kolme miljardia lisää Ukrainan tukeen. Vaikka kaikki jäsenmaat eivät pidä tätä lainkaan riittävänä, on sitä pidetty hyvänä ensimmäisenä askeleena.
Etukäteen esimerkiksi Unkarin positio asiassa on herättänyt huolta, sillä Unkarin aiemmat venkoilut Ukrainan tukemisessa ovat yhä hyvin EU-johtajien muistissa. Myös Suomen pääministeri Petteri Orpo (kok.) sanoi, ettei pidä sulkea pois sitä mahdollisuutta, että Unkari saattaa aiheuttaa ongelmia liittyen Borrellin ehdotukseen.
– Päätöksellä on olemassa kaikki perusteet, ja komissio on tehnyt hyvän esityksen. Minusta päätös pitää saada aikaan. Jos Unkari aiheuttaa ongelmia, ongelmat pitää ratkaista. He eivät voi tässäkään kokouksessa asettua kaikkia muita vastaan, Orpo sanoi kokoukseen saapuessaan.
Toinen kokouksen kuuma peruna on se, miten Euroopan omaa puolustusta voidaan kohentaa Venäjän uhan leijuessa maanosan yllä.
Osana tätä näkemyksiä jakava EU:n yhteisvelka on palannut keskusteluihin.
Eurooppa-neuvoston puheenjohtaja Charles Michel julkaisi hiljattain mielipidekirjoituksen, jossa tämä vaati eurooppalaisten velkakirjojen liikkellelaskua esimerkiksi kalustohankintoihin. Financial Times kertoi torstaina, että myös Ranskan presidentti Emmanuel Macron kannattaisi ajatusta.
Yhteisvelka ei kuitenkaan ole millään tapaa helposti nieltävä päätös jäsenmaiden keskuudessa. Esimerkiksi Suomen pääministeri Orpo sanoi kokousta edeltävänä iltana kansainväliselle medialle, että vaikka puolustukseen ja Ukrainan tukemiseen tarvitaan lisää rahaa, yhteisvelka on vaikea asia. Viro taas on suhtautunut asiaan mediatietojen mukaan myönteisesti.
Kokouksessa on esillä myös Suomen aloitteesta tehty ja usean muun EU-maan tukema ehdotus Euroopan investointipankin (EIP) roolin vahvistamisesta EU:n puolustuksen tukemiseksi. Maat katsovat, että EIP:n rahoitusta voitaisiin käyttää paljon nykyistä laajemmin puolustusteollisuuden hankkeisiin.
EIP:stä on kirjaus STT:n näkemässä ja tiistaille päivätyssä kokouksen päätelmäluonnoksessa. Paperissa olevan muotoilun mukaan EIP ”kutsutaan muuttamaan lainanantopolitiikkaansa puolustusteollisuutta kohtaan”.
Ukrainan lisäksi EU-johtajilla on listallaan joukko monia muita isoja aiheita, minkä vuoksi kokouksesta veikkailtiin etukäteen pitkää.
Toiveissa on ollut saada paperiin loppupäätelmät muun muassa Gazan tilanteesta, joka on jäänyt kahdessa aiemassa huippukokouksessa Ukrainan varjoon.
Johtajat keskustelevat myös maataloudesta, joka on akuutti aihe viikkoja ympäri Eurooppaa jatkuneiden viljelijöiden protestien vuoksi.
Ja vielä näiden lisäksi johtajilta odotetaan päätöstä siitä, avataanko jäsenyysneuvottelut Bosnia-Hertsegovinan kanssa.