Suomen ja suomalaisten asiat kuntoon

Puheenvuoro

Ensin kulkutauti, sitten sota. Sitä toivoisi asioiden viimein menevän parempaan suuntaan.

Tosiasia kuitenkin on, että vaikeudet jatkuvat. 

Sodan vuoksi ruoka, polttoaineet, sähkö ja eläminen ylipäätään maksavat yhä enemmän. Työttömyys uhkaa paheta. Saksassa sammutellaan jo valoja talvesta selviytymiseksi.

Kun tilanne on tämä, päätösten pitää olla sen mukaisia. Päätöksiä, jotta Suomessa riittää leipää ja lämpöä ja että suomalaisilla on työtä ja toimeentuloa.

Nämä ovat elo-syyskuun vaihteen budjettiriihen ja muutenkin politiikan syksyn tärkeimmät asiat.

Parasta olisi, jos ratkaisuja saataisiin aikaan yli hallitus-oppositiorajan ja laajemmassakin yhteistyössä. Nämä asiat koskettavat jokaista ihmistä ja koko maata.

Olen esittänyt kansallista omavaraisuussopimusta, jonka tavoite olisi Suomen ruoka- ja energiaomavaraisuuden vahvistaminen pitkälle tulevaisuuteen.

Se olisi samalla myös sopimus koko maan tasapainoisesta kehittämisestä. Leipä ja lämpö tehdään maakunnissa.

Kun Venäjä sotii Ukrainassa ja kuivuus Euroopan tulevaa viljasatoa kurjistaa, on ensi talvena ruoka ja energia eniten yhteiskuntarauhaa häiritsevä asia. Näissä oloissa kansalliselle omavaraisuussopimukselle on suorastaan huutava tarve. Yhteisymmärrystä voidaan rakentaa esimerkiksi eduskunnalle syksyllä annettavan huoltovarmuusselonteon yhteydessä.

Tässä ja nyt pitää edelleen parantaa kotimaisen ruuantuotannon kannattavuutta. Viljelijöiden pitää saada reilumpi korvaus työstään. Viljelijöiden selkänahkaa on jo riittävästi höylätty. Kauppa ja teollisuus ovat paljon vartijoina.

Ihmisten arjessa pärjäämisen helpottamiseksi olemme esimerkiksi jo alentaneet väliaikaisesti polttoaineiden jakeluvelvoitetta. Se on hitusen laskenut pumppuhintoja.

Elokuun alussa tulivat voimaan perusturvan korotukset. Esimerkiksi pienimmät eläkkeet, kotihoidontuki ja opintoraha nousivat.

Budjettiriihessä Keskustan eduskuntaryhmässä olemme valmiita tekemään lisää täsmätoimia, joilla autetaan etenkin kaikkein tiukimmilla olevia.

Samaa periaatetta pitää noudattaa mahdollisissa veropäätöksissä. Niiden pitää kohdistua etenkin pieni- ja keskituloisille suomalaisille.

Budjettiriihessä pitää vastata myös työttömyyden pahenemisen ja taantuman uhkaan. Talouden kasvua pitää tässä tilanteessa kaikin tavoin tukea.

Ihmisten työllistämistä ja työllistymistä pitää helpottaa ja parantaa etenkin pienten ja keskisuurten yritysten pärjäämistä. Monien alojen työntekijäpulaan tarvitaan ratkaisuja. Yrittäjien elämää ei tule kurjistaa pätkääkään nykyisestä.

Suomessa on edelleen valtavasti turhaa, yrittämistä ja työntekoa hankaloittavaa byrokratiaa. Tarpeettoman sääntelyn purkaminen olisi vaikuttava ja käytännössä ilmainen tapa laittaa talouden pyöriin lisää vauhtia.

Vaikka maailmankirjat ovat poikkeuksellisen sekaisin ja epävarmuus jyllää, kyllä Suomi tästäkin selviytyy.

Se kuitenkin vaatii asioiden laittamista tärkeysjärjestykseen sekä päätöksenteko-, yhteistyö- ja sopimisen kykyä. Nyt ei ole puolue- saati vaalipolitikoinnin aika. Nyt on Suomen ja suomalaisten asioiden hoitamisen aika.

Vakaa meno kotimaassa on kestävin tae sille, että paremmat ajat tulevat. Ja kyllä ne sieltä tulevat. 

Juha Pylväs Juha Pylväs on keskustan eduskuntaryhmän puheenjohtaja.