Puoliväli lähenee
Puolet vaalikaudesta on kohta takana.
Juuri tämä ajankohta on hallitus- ja etenkin pääministeripuolueessa usein ”käymistilaa”. Moni uudistus on kesken. Oppositio ja media runnovat yhä voimallisemmin. Myös notkahdukset gallupeissa saattavat koetella uskoa.
Brexitin ja Trumpin jälkeen moni saattaa myös miettiä, millaisia mullistuksia meillä ja muualla on tulossa. Mihin maailma on menossa?
Politiikkaan on aina kuulunut epävarmuuden ja -mukavuuden sietäminen. Tätä kykyä kysytään nyt. Samalla itse kunkin kannattaa yrittää erottaa olennainen epäolennaisesta ja katsoa huomista pidemmälle.
Suomi ajelehti viime vaalikauden. Nyt Suomea johdetaan ja maan asiat ovat jälleen hallinnassa.
Suomen talous supistui viime vaalikauden ja työttömyys paheni. Nyt talous kasvaa ja työttömyys alenee.
Sote-uudistukseen ei viime vaalikaudella pystytty. Nyt se viedään maaliin, jotta ihmisten palvelut voidaan pitkällä tähtäimellä turvata tasa-arvoisesti koko maassa.
Ulko- ja turvallisuuspolitiikassa Suomi on palautettu pitkäaikaiselle, yhdessä sovitulle linjalle, joka nojaa sotilaalliseen liittoutumattomuuteen, uskottavaan puolustukseen, kansainväliseen yhteistyöhön ja hyviin kahdenvälisiin suhteisiin joka ilmansuuntaan – myös Venäjään pidetään yhteyttä.
Kärjekäs julkisuus jättää ymmärrettävästi alleen kaiken tämän. Suomen suunta on muuttunut sitten eduskuntavaalien. Nyt olennaista on kaikin tavoin voimistaa maamme talouden myönteistä kehitystä.
Tärkeintä on saada investoinnit toden teolla liikkeelle Suomessa. Tiedän, että keskustassa on paljon odotuksia etenkin biotalouden suhteen. Se on lupaavimpia aloja työpaikkojen luomisessa koko maahan, syrjäseutuja myöten. Tässä on myös uudella elinkeinoministerillä paljon työsarkaa.
Säästöt ovat olleet ja ovat myös monelle keskustassa kipeitä. En usko politiikassa enkä muutenkaan elämässä vaihtoehdottomuuteen. Luulen jokaisen kuitenkin ymmärtävän, miten Suomelle käy, jos velkaantumisen annetaan jatkua. Sillä tiellä tulee karhu vastaan.
Myönteistä on ollut, että talouden poikkeuksellisen tiukoista raameista huolimatta olemme pystyneet tekemään myös parannuksia heikompiosaisten tilanteen helpottamiseksi, kuten nostamaan pienituloisimpien takuueläkettä ja parantamalla omaishoitajien asemaa. Myös hallituksen päättämät veronalennukset kohdistuvat pääosin pieni- ja keskituloisille.
Päätöksenteon oikeudenmukaisuuden vaaliminen on tästä eteenpäin entistäkin tärkeämpää. Kestävimmin myös siinä onnistutaan, kun työllisyys saadaan paranemaan. Ketään ihmistä tai mitään maan kolkkaa ei saa päästää tipahtamaan kyydistä. Tämä on minusta myös tärkeimpiä opetuksia suomalaisille päättäjille Trumpin noususta ja voitosta.
Toinen keskeinen opetus on, että ylimielisyys ja kovakorvaisuus ovat etenkin tällaisena aikana myrkkyä. Keskustalla on suurin vastuu Suomen kuntoon laittamisesta. Siksi juuri meidän on kuunneltava poikkeuksellisen herkällä korvalla ihmisten huolia, otettava nöyrästi vastaan myös arvostelu ja yritettävä perustella päätökset ymmärrettävästi.
Keskustan kannatus on monin tavoin hankalan vaalikauden ensimmäisen puoliskon jälkeen edelleen parinkymmenen prosentin tasolla. Sitäkin voi pitää jonkinlaisena saavutuksena.
Kestävimmin pidämme luottamusta yllä, kun keskitymme johdollamme kirjoitetun hallitusohjelman toteuttamiseen.
Tämän vaalikauden ensimmäinen oikea kannatusmittaus on 9.4.2017 kuntavaaleissa. Pärjäämme, kun osoitamme voimavaramme Suomen kuntoon laittamiseen, olemme aktiivisia ja pidämme porukkana yhtä. Meitä yritetään jakaa ulkoapäin. Ei mennä siihen ansaan.
Kirjoittaja on keskustan eduskuntaryhmän puheenjohtaja