Malttia lakkoiluun
Kun inflaatio on pitkiä aikoja korkealla tasolla, kuluttajan ostovoima heikkenee. Jauhelihapaketin hinta on noussut viimeisen vuoden aikana yli 20 prosenttia eikä kylmäaltaalla paljoa hymyilytä. Jollakin perhe pitää ruokkia ja kun tilanne oli jo ennen inflaatiota tiukka, taikuri pitää olla, että leipä kestää pöydässä. Velkojen nousseet korkotasot eivät myöskään helpota tilannetta.
Jos tilanne on paha matalapalkka-alojen työntekijöille, se on todella paha opiskelijoille ja muille tukien varassa eläville. Opintotuen tai esimerkiksi työttömyystuen määrä ei ole verrannollinen inflaatioon. Täysin poliittisen päätäntävallan alla olevat tuet ovat hitaita muuttaa sekä niiden riittävyydessä on aina epävarmuutta eri hallintojen alla.
Elämme siis tilanteessa, jossa työmarkkinajärjestöille luodaan jatkuvaa painetta työehtosopimusten palkkavaatimusten nostosta. Kun myös yritysten taloudellinen tilanne on vähemmän ihanteellinen, lakolta on vaikea välttyä. Lakot ovatkin olleet viimeisen kuukauden trendi Suomessa. Palvelualojen ammattiliitto PAM, Julkisten ja hyvinvointialojen liitto JHL, Auto- ja Kuljetusalan Työntekijäliitto AKT ja monet muut työmarkkinajärjestöt ovat luoneet uusia työehtosopimuksia, joissa palkkatasoa on korjattu inflaatiota vastaamaan. Mitkä vaikutukset tällä tulee olemaan valtion ja Euroopan talouteen?
Kun palkkoja nostetaan, se nostaa väistämättä inflaatiota, sillä tiukassa tilanteessa olevat yritykset siirtävät kustannukset markkinoille. Euroopan keskuspankin tehtävä on yrittää hillitä euroalueen inflaatiota, ja sen paras työkalu siihen on ohjauskoron nostaminen. Ohjauskoron nostaminen vähentää kulutusta ja investointeja. Eli karrikoituna, kun nyt nostamme palkkatasoa, lisäämme inflaatiota, joka heikentää tukien varassa elävien tilannetta entisestään, sekä aiheuttaa sen, että EKP nostaa ohjauskorkoa. Kun yritysten osalta korot siirretään taas markkinoille, on oravanpyörä valmis.
Euroalueen sisäisen inflaatiokilpailun mitaleita jaetaan nyt. Suomella on mahdollisuus kasvattaa merkittävästi kilpailukykyään euroalueen sisällä pitämällä inflaatio matalalla. Tässä onnistuminen voisi tuoda uusia mahdollisuuksia Suomen vientiteollisuudelle ja kilpailukyvylle.
Jokaiselle meistä on laissa määritelty lakko-oikeus sekä työtaisteluoikeus, jotka liittyvät läheisesti ammatilliseen yhdistymis- ja järjestäytymisvapauteen. Meillä kaikilla on oikeus taistella oman asemamme puolesta, mutta toisilla siihen on paremmat edellytykset. Toivoisin siis, että palkankorotukset tehtäisiin maltilla, ja mietittäisiin kokonaisuutta ennen omaa etua.