Hallitus tekee korkean riskin talouspolitiikkaa
Suomi on vakavasti velkaantunut ja siitä on syytä olla huolissaan. Vaalikausi on nyt puolessa välissä ja hallituksen keskeisin lupaus velkaantumisen taittamisesta on jäämässä katteettoman vaalilupauksen tasolle.
Velkaa otetaan tänä vuonna yli 13 miljardia euroa. Se vastaa poliisin määrärahoja 12 vuoden ajalta. Velkaa kertyy noin 8 000 euroa jokaista suomalaista kohden tällä vaalikaudella. Tämän tosiasian edessä hallitus on päättänyt heittää hanskat tiskiin.
Osoitus hankojen heittämisestä oli puoliväliriihen kahden miljardin euron veronkevennykset ja lisävelka. Valituista toimista erityisesti yhteisöveron tiputus on saanut laajaa kritiikkiä osakseen, sillä se on kallis ja kohdistuu pääasiassa kymmenelle suurimmalle yritykselle.
Keskiluokalle luvattiin isoja veronalennuksia, mutta ne sulavat kotitalousvähennyksen ja useiden huojennusten heikennyksiin. Lisäksi miljardin lainaaminen eläkerahastosta tarkoittaa Suomelle yli 30 miljoonan euron vuosittaisia tappioita.
Pääministeri Petteri Orpo nauroi eduskunnassa, kun keskustan eduskuntaryhmän puheenjohtaja Antti Kurvinen kuvasi hallituksen toimintaa norsunluutorniksi, jossa ei kuulla asiantuntijoita.
Monia se ei kuitenkaan naurata. Työttömyys ja velka kasvaa sekä Päijät-Hämeessä kaatui viime vuonna 350 yritystä. Jopa valtiovarainministeriön ylin virkamies on joutunut oikomaan pääministerin optimistisia puheita velkaantumisen taitamisesta.
Käänne parempaan vaatisi tosiasioiden tunnustamista. Nyt hallitus piiloutuu puolustusmenojen ja korkokulujen pakko-retoriikan taakse. Näitä kuluja en kiistä, mutta on hyvä muistaa, että lasku puolustusmiljardeista lankeaa vasta seuraavalle hallitukselle.
Korkomenot ovat noin 3 miljardia euroa, mutta velkamäärä on eri mittakaavassa. Velkaa otetaan tänä vuonna yli 13 miljardia. Ero on valtava.
Hallituksen puoliväliriihen tulokset ovat katkeraa kalkkia kasvulle. Siltikään hallitus ei ole valmis kuulemaan Keskustan esityksiä Viron veromallista, eläkkeellä olevien työn veroalennuksesta, kotitalousvähennyksestä tai vinjettimaksuista.
Edes parlamentaarinen, yli vaalikausien kestävä parlamentaarinen työ ei vaikuta kelpaavan.
Työllisyyskehitys on romahtanut. Tavoitellun 100 000 uuden työpaikan sijaan Suomi on menettänyt 60 000 työpaikkaa. Yrityksiä on kaatunut kahdessa vuodessa jo yli 7 000, enemmän kuin millään muulla 2000-luvun hallituskaudella.
Sosiaaliturvan rakenneuudistukset ovat osoittautuneet vain lapsiperheiden ja osa-aikaista työtä tekevien kurittamiseksi. Rakenteellinen alijäämä kasvaa edelleen eikä lääkkeitä kasvuun tarjota.
Velkaantumista ei voida enää hoitaa riskipolitiikalla. Tarvitsemme rohkeita kasvutoimia: investointikannusteita pienille yrityksille, yrittämisen verotuksen keventämistä sekä koulutukseen ja tuottavuuteen panostamista.
Kasvun avulla turvataan vanhustenhoito, koulutus ja suomalaisten lähipalvelut.
Velkaantumisen lopettaminen vaatii kestävää kasvua. On aika katsoa todellisuutta silmiin ja rakentaa yhteinen, vastuullinen suunta, jossa keskiluokalla ja pienyrittäjälläkin on mahdollisuus pärjätä.