Johtopäätösten aika

Puheenvuoro

Perinteinen kuntapuolue keskusta kärsi kuntavaalitappion.

Valtakunnallisessa kannatuksessa olemme monesti olleet kolmannella sijalla, ja niin kävi nytkin.

Kuntavaalituloksemme on laskenut vaali vaalilta koko 2000-luvun.

Sama ongelma vaivaa SDP:tä sekä Kokoomusta (kolmet viimeisimmät vaalit).

Huomionarvoista kuitenkin on, että valtuustopaikoilla mitattuna keskusta on edelleen ylivoimaisesti suurin kuntapuolue noin 31 prosentilla kaikista valtuustopaikoista.

Kannatuksemme säilyi muun kuin 20 suurimman kaupungin ulkopuolella lähes vuoden 2012 kuntavaalien tasolla.

Vahvistimme asemiamme monilla alueilla, mikä tarkoittaa, että keskusta on johtamassa tulevaisuuden kuntien rakentamista maakunta- ja sote-uudistuksen yhteydessä.

Mutta. Verrattuna vuoden 2012 kuntavaaleihin, Suomen 20 suurimmassa kaupungissa annettiin yhteensä noin 107 000 ääntä enemmän.

Sen sijaan 275 muussa kunnassa äänten lukumäärä laski noin 35 000 äänellä.

Keskustan kannatus laski 20 suurimmassa kaupungissa viime kuntavaaleihin verrattuna.

Miksi kannatuksemme niiaa erityisesti suurissa kaupungeissa kuntavaaleissa?

Esimerkiksi vuoden 2015 eduskuntavaaleissa kannatuksemme oli Espoossa 8,4; Helsingissä 7,2 ja Tampereella 10,5 prosenttia.

Vastaavasti nyt käydyissä kuntavaaleissa kannatusprosenttimme kyseisissä kaupungeissa olivat 3,9; 2,8; 5,6.

Ei siis ole mikään luonnonlaki, että Keskusta ei menesty kaupungeissa.

1980- ja 1990-luvulla Suomi kaupungistui kovaa vauhtia, ja silti keskusta voitti kaikki noiden vuosikymmenten kuntavaalit lamavuotta 1992 lukuunottamatta.

Kannatuspotentiaalin muuttaminen ääniksi vaatii uskottavia ehdokkaita, selkeitä teemoja ja innostavia asetelmia.

Myös mielikuvan puolueesta ja ehdokkaista tulee olla myönteinen ja vahva.

Isoissa kaupungeissa keskusta ei saada jäädä seinäruusuksi: meidän on oltava innostava puolue, jonka ehdokkailla on vahvat profiilit ja joka teemoillaan tulee ihmisten iholle.

Keskusta tarvitsee omaleimaista, keskustalaista linjaa joka kaupungissa.

Emme voi olla paranneltu versio kokoomuksesta tai vihreistä.

Kun meillä on tarjota selkeä ja oma visiomme oman kunnan, maakunnan ja Suomen tulevaisuudesta, puhuttelemme ihmisiä.

Menneisyyden saavutukset tai synnit eivät kuntavaaleissa kiinnostaneet.

Ihmiset eivät välittäneet siitä, että peruskoulun ystäviksi itseään väittäneet vihreät olivat vasta muutama vuosi sitten leikanneet peruskouluilta satoja miljoonia euroja tehdessään valtionosuuksien miljardileikkaukset.

Ratkaisevaa onkin se, millaista tulevaisuutta voimme luvata, ei se, mitä olemme aiemmin tehneet.

Tähän kysymykseen on nyt haettava joka maakunnassa terävä vastaus.

Vaaleissa ja koko puolue-elämässä on kyse tulevaisuudesta, ei menneisyydestä.

Lähiviikkoina ja -kuukausina johdollani valmistellaan laaja analyysi vaaleista mutta aloitetaan ennen kaikkea strategiatyö, joka tähtää pitkälle tulevaisuuteen.

Poliittiselle keskustalle ja sosiaaliliberalismille on edelleen tilausta, kuten Ranskan sunnuntaiset presidentinvaalit osoittavat.

Alkiolaisuudelle on tilausta.

Kirjoittaja on keskustan puoluesihteeri.

Jouni Ovaska