Tulevaisuutemme on keskiluokan käsissä
Suomi on joidenkin arvioiden mukaan Euroopan keskiluokkaisin maa. Jopa 2/3 suomalaisista sijoittuu keskiluokkaan ja koulutustason nousu kasvattaa tähän ryhmään lukeutuvien lukumäärää entisestään.
Keskiluokkaisuuteen kuuluu omillaan toimeentulo – itse asiassa hyvinvointiyhteiskuntamme palvelut ovat riippuvaisia keskiluokan verotuloista.
Keskiluokkaan kuuluvat ovat muita innokkaampia käyttämään äänioikeuttaan eliitin tapaan ja puolustamaan vallitsevaa yhteiskuntajärjestystä veneen keikuttamisen sijaan.
Ei siis ole mikään ihme, että politiikantutkimuksessa keskiluokan rooli Suomen tulevaisuuden suhteen on laajasti tunnistettu.
Keskiluokan ääni, mielipiteet ja arvot ratkaisevat Suomen poliittisen suunnan pitkässä juoksussa.
Puolueissa keskiluokan merkitys politiikalle on ollut lähinnä vaiettu sisäpiirin salaisuus – yleispuolueiden ei sovi asettua vain yhden, vaikkakin laajan ryhmän asianajajaksi. Vaikein ellei jopa olemassaolon kysymys tämä on luonnollisesti heikoimmistakin huolen pitävälle keskustalle, helpompi taas kokoomukselle ja vihreille.
Selvitimme Ajatuspaja Alkiossa laajalla kyselytutkimuksella, mistä asioista työikäiset, hyvin toimeentulevat ja koulutetut keskiluokkaan kuuluvat haaveilevat ja mikä heitä huolestuttaa.
Sen mukaan keskiluokka on huolissaan suurista, globaaleista tai yhteiskunnallisista asioista kuten ilmastonmuutoksesta, koronasta, valtionvelasta ja Venäjän sodasta Ukrainaa vastaan.
Erityisesti yrittäjät, vihreiden kannattajat ja aikuistalouksissa asuvat, joiden lapset ovat lentäneet jo pesästä, kokevat, että isojen globaalien huolien poistuminen toisi heille mielenrauhaa.
Omaan ja perheen taloudelliseen tilaan suhtauduttiin tässä ryhmässä luottavaisesti – elämä kantaa eikä suuria uhkia ole tai niitä ei ainakaan tunnisteta. Yhteiskunnalliset muutokset ja kilpailuyhteiskunta eivät juuri huolettoman keskiluokan yöunia rasita.
Samaan aikaan muun väestön mieltä painoivat arkiset, omaan henkilökohtaiseen tilanteeseen ja selviytymiseen liittyvät asiat kuten toimeentulo tai sähkön ja polttoaineiden hinnan nousu.
Ylimääräisellä, yllättävällä tuhansien eurojen rahalla kuten esimerkiksi lottovoitolla muu väestö maksaisi pois velkoja ja laskuja. Keskiluokkaan kuuluva taas kääntyisi sijoitusneuvojan puoleen tai lähtisi ulkomaanmatkalle.
Keskiluokkaa kaihertaa muita enemmän yrittäjyyden, investointien ja Suomen talouden kilpailukyvyn tilanne. Veikkaapa, että sama kaiherrus valtaa pian koko valtioneuvoston.
Vaikka luokka- ja eliittitutkimusten haluaisi jo olevan pohjoismaisessa hyvinvointivaltion traditiossa menneen talven lumia, ovat ne kuitenkin myös karua sosiologista kerrontaa yhteiskuntamme tämän päivän eriytymisestä. Suomalainen keskiluokka elää osin eri todellisuudessa kuin muu väestö.
Keskiluokan huoli siitä, kuinka saada yhteistä kakkua kasvatettua valtionvelan kasvaessa korona- elvytyspakettien ja maailmantilanteen myötä, on kuitenkin olennainen ja tulevan hallituksen työlistan kärjessä.
Keskiluokkaa kaihertaa muita enemmän yrittäjyyden, investointien ja Suomen talouden kilpailukyvyn tilanne. Veikkaapa, että sama kaiherrus valtaa pian koko valtioneuvoston.
Ei siis ole mikään ihme, että keskiluokka suhtautuu sosiaaliturvaan kriittisesti. Sosiaali- ja työttömyysturva ovat heidän mielestään liian korkealla tasolla, minkä katsotaan passivoivan ihmisiä. Vahvimmin tätä mieltä olivat kyselytutkimuksessamme perussuomalaisten kannattajat.
Sosiaaliturvaa tulisi kyselytutkimuksemme mukaan uudistaa universaalin, kaikille yhteisen perustulon eli automaattisesti maksettavan tulonsiirron suuntaan.
Vakain kannatus perustulolla oli ei-keskiluokkaisten, sinkkutaloudessa elävien naisten sekä vasemmistoliiton, vihreiden ja SDP:n kannattajien parissa.
Me tiedämme, mitä keskiluokka politiikalta nyt odottaa.
Tässä kasvuodotusten vahvistamisessa ja talouden tasapainottamisessa on keskustan mahdollisuus. Työn ja yrittäjyyden, toimeliaisuuden ja turvan triangeli johdattakoon meidät takaisin kolmannen tien politiikalle.
Keskustan arvoille on sijaa laajan keskiluokan keskuudessa.