Suomen talousnäkymät ovat sumuiset hyvistä työllisyysluvuista huolimatta
Epävarmuus maailmanmarkkinoilla on lisääntynyt merkittävästi Venäjän Ukrainaan kohdistaman hyökkäyssodan seurauksena. Eniten sodasta ovat kärsineet Euroopan maat, joilla on ollut tiiviit kauppasuhteet Venäjään.
Ukrainan sodan seurauksena muun muassa sähkön, polttoaineiden ja ruuan hinnat ovat nousseet kaikkialla maailmassa. Tämä sama kehitys näkyy myös Suomessa.
Markkinoiden huoli tulevaisuudesta heijastuu myös pörsseihin. Pörssikurssit ovat laskeneet viime kuukausina rajusti niin maailmalla kuin Suomessakin. Huomionarvoista on, että Helsingin pörssissä lasku on ollut selvästi suurempaa kuin keskimäärin muissa maailman pörsseissä.
Pörssin alamäki, korkotason nousu ja inflaatio vaikuttavat tavalla taikka toisella jokaisen suomalaisen talouteen. Kun kulut nousevat, kuluttamiseen jäävän rahan määrä pienenee.
SYNKISTÄ talousennusteista huolimatta Suomen työllisyystilanne on tällä hetkellä parempi kuin vuosikymmeniin. Työ- ja elinkeinoministeriö ennustaa, että työllisyysaste nousee tänä vuonna 73,7 prosenttiin. Saman ennusteen mukaan työllisyysaste kipuaa 74,3 prosenttiin vuoden 2024 aikana.
Ministeriön arvion mukaan nuorisotyöttömyys laskee vuoden 2024 aikana historiallisen alhaiselle tasolle. Edellisen kerran vastaaviin lukuihin on päästy ennen 1990-luvun lamaa.
Hyvästä työllisyystilanteesta kertoo myös pitkäaikaistyöttömien määrän vähentyminen. Lisäksi koronasta pahasti kärsinyt palveluala on selvästi virkistymässä.
Myönteisen työllisyyskehityksen kääntöpuoli on työvoimapula. Osaavien työntekijöiden puutteesta kärsivien alojen määrä on ollut viime vuosina selvässä kasvussa.
Maat, jotka uskaltavat tehdä vaikeina aikoina rohkeita ja ennakkoluulottomia päätöksiä, ovat tulevaisuuden menestyjiä.
NIIN hyviä kuin tuoreet työllisyysluvut ovatkin, niihin sisältyy poikkeuksellisen paljon epävarmuustekijöitä. Ukrainan sodan seurauksena Suomen Venäjän-kauppa käytännössä loppuu kokonaan, eikä paluuta entiseen ole näköpiirissä.
Suomen kannalta ratkaisevaa on, miten pystymme korvaamaan venäläisen energian ja löytämään korvaavat markkinat tähän asti Venäjän markkinoille suunnatuille tuotteille.
Suurten muutosten toteuttaminen, kuten fossiilisten polttoaineiden käytön merkittävä vähentäminen, ei ole helppo tehtävä. Muuta vaihtoehtoa ei kuitenkaan ole.
Suomi ei ole ensimmäistä kertaa samanlaisessa tilanteessa. Historian saatossa Suomi on pystynyt tekemään nopeitakin. Viimeksi näin tapahtui 1990-luvun alussa, kun idän kauppa romahti Neuvostoliiton hajoamisen seurauksena.
Uutta Nokiaa Suomeen tuskin syntyy, mutta samanlaista päättävyyttä tarvitaan nyt niin päättäjiltä kuin yritysjohtajiltakin. Maat, jotka uskaltavat tehdä vaikeina aikoina rohkeita ja ennakkoluulottomia päätöksiä ja investointeja, ovat tulevaisuuden menestyjiä.
