Sovittelu on parempi tie kuin rautaa rajalle
Mennyt viikonvaihde toi uutta ja tervetullutta sävyä kuumentuneeseen suomalaiseen turvallisuuspoliittiseen keskusteluun, kun pääministeri Juha Sipilä kävi toppuuttelemaan ”rautaa rajalle” -politikointia.
Sipilä sanoi Ylen pääministerin haastattelutunnilla sunnuntaina (19.6.) olevansa huolissaan Itämerelle syntyneistä sotilaallisista jännitteistä.
”Se, että ryhdytään kuskaamaan rautaa rajoille, ei ratkaise asiaa, vaan diplomatia, keskustelu ja sovittelu. Nyt ollaan vähän väärällä uralla”, Sipilä sanoi.
Pääministerin puheenvuoro oli paikallaan, vaikka se ohitettiinkin Kultaranta-keskustelujen lomassa liian vähällä.
Moni suomalainen on oudoksunut yhä näkyvämmäksi käynyttä sodalla pelottelua.
Milloin mikäkin ”asiantuntija” on marssitettu esiin todistamaan Venäjän uhkaa ja neuvomaan Nato-jäsenyyden välttämättömyyttä. Otsikoihin kelpaavat niin kotimaiset kuin ulkomaiset mestaroitsijat.
Vasta valmistuneessa ulko- ja turvallisuuspoliittisessa selonteossakin nähdään – tulkitsijasta riippuen – monenlaisia uusia elementtejä.
Kaikkea propagandaa ei pidä kuitenkaan ottaa todesta. Asiantuntijoiden lausunnot ovat tässä asiassa hämmästyttävän usein vain värittyneitä mielipiteitä.
Onneksi Suomessa on haluttu jatkaa neuvonpidon tiellä. Tässä työssä presidentti Sauli Niinistöllä on kansalaisten tuki.
Rummutus on joskus niin kovaa, että rauhanomaiset neuvot jäävät ”rautaa rajalle” -politiikan jalkoihin.
Mutta diplomatia, keskustelu ja sovittelu olivat Suomen vahvuus silloinkin, kun asiat olivat vielä vaikeampia. Ne menevät sodan keinojen edelle myös nyt.
Siksi oli tärkeää, että Sipilä huomautti asiasta selkein ja ymmärrettävin sanoin.
Sama ajatus on saanut arvovaltaista tukea myös Nato-maa Saksasta. Entinen ulkoministeri Frank-Walter Steinmeier kritisoi lehtihaastattelussa (19.6.) Naton sotaharjoituksia itäisessä Euroopassa ja vaati lisää vuoropuhelua ja yhteistyötä Venäjän kanssa.
”Meidän pitäisi välttää tilanteen tulehduttamista sapelinkalistelulla ja sotahuudoilla. Se, joka luulee, että symboliset panssarivaunuparaatit liiton itärajalla tuovat lisää turvallisuutta, on väärässä”, Steinmeier sanoi.
Moni suomalainen yhtyy Sipilän ja Steinmeierin ajatuksiin.
Kaikkialla toki tiedetään, että kiristynyt tilanne johtuu Venäjän politiikasta Krimillä ja Ukrainassa.
Siksi Euroopan unioni – ja sen mukana Suomikin – on joutunut pakotteiden tielle.
Keskustelua unionin turvallisuuspolitiikasta ei kuitenkaan pidä vaientaa sillä verukkeella, että se johtaa Venäjän etujen mukaiseen yhtenäisen linjan hämärtymiseen.
Diplomatiaa ja sovittelua ei pidä panna kokonaan viralta. Aseilla uhittelu on liian vaarallista – ja myös hyödytöntä.
Onneksi Suomessa on haluttu jatkaa neuvonpidon tiellä. Tässä työssä presidentti Sauli Niinistöllä on kansalaisten tuki.
Neljännen kappaleen aloitusvirkettä täsmennetty klo 14:12. Rauhanomaiset neuvot jäävät ”rautaa rajalle” -politiikan jalkoihin. Alkuperäisestä muotoilusta saattoi saada päinvastaisen käsityksen.