SDP:n joulujollotus: "Se ei käy. Se ei kerta kaikkiaan käy. Koska me ollaan aina vastaan."
Suomen demaripuolueen jämähtämisestä kaikkien jarrumiesten kuninkaaksi saatiin perjantaina uusin todiste, kun SDP:n entinen puoluesihteeri ja kansanedustaja Mikael Jungner ilmoitti eroavansa puolueesta.
Jungnerin kärsivällisyys päättyi SDP:n käyttäytymiseen alkoholilain käsittelyssä. Vain yksi demari äänesti vapaamman lainsäädännön puolesta, kaikki muut vastaan.
Tärkeämpää kuin alkoholilaki on kuitenkin se, mitä muuta Jungner on nyt lausunut puoluetaipaleensa päätöksestä.
Hän luettelee Facebook-päivityksessään pitkän listan asioista, joissa SDP on ollut vain vastaan:
”Kauppojen aukiolo, työperäinen maahanmuutto, paperittomien oikeudet, tieliikennekaari, kasvuyrittäjyys…”
”Tämä ei ole enää se puolue, josta aikoinaan innostuin”, Jungner kirjoittaa.
Alkoholilain käsittelykin oli demariteatteria, missä itse asialla ei ollut mitään merkitystä.
On aivan varmaa, että suuri osa demarikansanedustajista kannatti todellisuudessa lämpimästi lain läpimenoa, mutta äänesti toisin.
He nöyrtyivät mieluummin ryhmäpäätökseen olla hallitusta vastaan.
Niin veti siis entinen puoluesihteeri johtopäätöksensä sosiaalidemokraateista. Suunnilleen kaikki muut saman ovat jo havainneetkin.
Vaikka SDP:llä on kunniakas historia monien edistyksellisten hankkeiden ajajana, nyt sen iskulauseeksi sopii parhaiten laulun sana: ”Se ei käy. Se ei kerta kaikkiaan käy.”
Pelkkä vastaan paneminen ei ole millekään puolueelle eduksi.
Ottamatta kantaa alkoholilain käsittelyyn, on sanottava, että pelkkä vastaan paneminen ei ole millekään poliittiselle puolueelle eduksi.
Puolueiden tehtävä on kehittää ja uudistaa maata ja maailmaa. Sellainen puolue, jonka ainoa viesti on ”se ei kerta kaikkiaan käy”, ajaa itsensä nurkkaan eikä edistä kansalaisten etua.
Siksi tapaus SDP saa ajatteluttaa myös keskustassa.
Monet suuret maalaisliitto-keskustan poliitikot ovat olleet myös suuria uudistajia, kuten esimerkiksi Santeri Alkio, Kyösti Kallio, Urho Kekkonen tai Johannes Virolainen.
He näkivät aikanaan, minkälaisia päätöksiä tulevaisuus tarvitsee. Ymmärtämättömät vastustivat heitä. Mutta uudistushaluinen poliitikko ei lannistu.
Myös nyt vaaditaan poliittisilta johtajilta samaa uudistamisen halua. Edessä on monia suuria päätöksiä. Lunta tulee tupaan, mutta uudistustyö on välttämätöntä.
Poliittisia johtajia kannattaa tässä uudistustyössä tukea eikä kampittaa.
Yleensä he tietävät enemmän. Heidän käytettävissään ovat asiantuntijoiden neuvot. He joutuvat ajattelemaan suuria kokonaisuuksia.
Ja ennen muuta: olemme itse valinneet heidät päättämään puolestamme.