Puoluetyön laatu on osastomäärää tärkeämpi

Jos poliittisilla yhdistyksillä ei vuosikausiin ole ollut toimintaa, Patentti- ja rekisterihallitus poistaa ne yhdistysrekisteristä. Jos tällainen uhka ei herätä yhdistystä, niin tuskin sen lakkauttamisella on suurta toiminnallista merkitystä.

Yhdistysperkaus on keskustalle hyvä toiminnallinen haaste. Osastojen ja jäsenten määrät ovat puolueessa olleet myytti ja tabu.

Tilastojen on tiedetty valehtelevan, mutta niistä puhumista on hyssytelty. Toiminta on kärsinyt, mutta ennen muuta on hämärtynyt käsitys osastotoiminnan perimmäisistä tavoitteista. 

Kun Maalaisliiton puoluetoimintaa 1945 alettiin rakentaa, tuskin kukaan osasi ennakoida, miten kauaskantoisia linjaukset kokoavasta kansalaistoiminnasta, kattavasta osastoverkostosta ja vaikuttavasta kansanvallasta olivat.

Puoluetoimintaa ei haluttu rajoittaa vain vaaliasioihin. Puolueen ei pitänyt olla vain vaaliorganisaatio.

Piti toimia lähellä ”kansalaisten kiinnostuksen kohteita”, jotta voitiin luontevasti kokoontua yhteiskunnallisten ja taloudellisten kysymysten sekä ”terveen ajanvietteen merkeissä harrastamaan puolueen asiaa”.

Valistustoiminnan rinnalla tehostettiin poliittisen vaikuttamisen mahdollisuuksia, huolehdittiin Maalaisliiton päätöksenteon edustuksellisuudesta.

Osastot vaikuttivat aidosti puolueen linjauksiin. Kun päätökset tehtiin hajautetusti, toimeenpano oli oikeutettua tehdä keskitetysti.

Jäsenmäärällä mitaten Maalaisliitosta tuli nopeasti Suomen suurin puolue. Osastot jäsenineen varmistivat puoluetyön jatkuvuuden.

Tupaillat olivat sosiaalinen ja poliittinen tapahtuma, jossa osallistujat kokivat osallisuutta ja yhteisöllisyyttä.

Osastot olivat vaikuttamispaikkoja, ennen muuta vuorovaikutuksen paikkoja.

Kokoontumissa poliittiset tilannearviot ja uudistusajatukset välittyivät päättäjiltä kansalaisille ja kansalaisilta päättäjille. Puheet puolin ja toisin tulivat tilaisuuksissa punnituiksi.  

Luonteva vuorovaikutus valtiollisten päättäjien kanssa lisäsi paikallisten toimijoiden tietoa ja osaamista, vahvisti heidän vaikutusvaltaansa ja uskottavuuttaan.

Valtiollinen päättäjä puolestaan saattoi luottaa osastojen tarjoavan kattavan kosketuspinnan puolueen äänestäjäkuntaan.

Luonteva vuorovaikutus valtiollisten päättäjien kanssa lisäsi paikallisten toimijoiden tietoa ja osaamista.

Vuosikymmenten kuluessa Maalaisliiton nimi vaihtui Keskustapuolueeksi ja Suomen Keskustaksi, mutta toiminta- ja päätöksentekorakenteet säilyivät.

Osastoverkko jäsenineen ei enää kuitenkaan tarjonnut yhtä kattavaa kosketuspintaa puolueen kannattajiin kuin aikaisemmin.

Ajan kuluessa toiminnan onnistumisen mittariksi siilautui kuitenkin osastojen määrä. Samalla hämärtyi käsitys, että perimmältään osastot olivat välineitä luotettavan, tehokkaan ja nopean vuorovaikutuksen rakentamiseksi kansalaisten ja päättäjien välille. Osastojen määrää tärkeämpi oli toiminnan laatu.

Vaarana oli, että toiminta ei enää vastannut alkuperäistä tavoitetta: olla lähellä kansalaisten kiinnostuksen kohteita ja luontevasti kokoontua harrastamaan puolueasioita.

PRH:n uudistuksen yhteydessä on tilaisuus arvioida yhdistystoiminnan tilaa yleisemminkin. Tavoitteena on saada oikeat ihmiset kohtaamaan oikeaan aikaan oikeassa asiassa oikeassa paikassa.