Perussuomalaisilla edessään haastava syksy
Puoluekannatusten jälkiarvioinneissa on kerta toisensa jälkeen kyselty, miten perussuomalaiset kestävät kannatuksensa hiipumista.
Yleisradion mittauksessa kannatus oli 7,6 prosenttia, ja Helsingin Sanomissa juuri julkaistussa mittauksessa lukemat olivat 9,5 prosenttia.
Osa arvioitsijoista pohtii, miten kauan perussuomalaiset pysyvät hallituksessa. Perussuomalaiset eivät hevin lähde hallituksesta. Siellä pysyminen on poliittinen välttämättömyys. Jos se lähtisi hallituksesta, se ei olisi uskottava hallituspuolue eikä sen paremmin uskottava oppositiopuoluekaan.
Perussuomalaisille pahin mahdollinen vaihtoehto ovatkin ennenaikaiset eduskuntavaalit. Nyt joukkoja rauhoitellaan. Puolueessa on levottomuutta ja napinaa. Jäljelle jääneet kannattajat ovat toistaiseksi vaatineet politiikan terävöittämistä, eivät hallituksen jättämistä.
Syksyn alku on politiikassa otollinen hetki tunteiden tuuletukselle. Istuntovapaalta palanneilla edustajilla ovat keskustelut kansalaisten kanssa. Eduskuntaryhmien kesäkokoukset ovat sopivia paikkoja tuntojen purkamiseen.
Nousukiidossa olevassa puolueessa kansalaisten kohtaamiset, selkääntaputukset ja kehut kasvattavat innostusta. Puolueessa uskalletaan puhua. Julkisuus tulkitsee helposti kannatustaan kasvattaneen puolueen poliittiset avaukset keskustelua avaaviksi ja avartaviksi.
Kannatustaan menettävissä puolueissa tilanne on täysin päinvastainen.
Tyytymättömien kannattajien kohtaamiset eivät ole olleet mieltä ylentäviä ja innostavia. Kansanedustajat saavat kuulla kunniansa. Mieliin palautetaan vaaleissa annetut lupaukset. Sormea heristellään ja pettymystä puretaan sanoja säästämättä.
Varsinkin kokemattomat kansanedustajat hermostuvat palautteesta ja siirtävät sen siilaamattomana eteenpäin ministeri- ja eduskuntaryhmille. Poliittiset arviot sävyttyvät julkisuudessa uudelleenarvioinneiksi, aikaisemmin tehdyn arvosteluksi.
Puolueen vaikuttajilta kysytään nöyrää mieltä palautteen purkamiseksi ja näkemysten muuttamiseksi poliittisiksi johtopäätöksiksi.
Tyytymättömien kannattajien kohtaamiset eivät ole olleet mieltä ylentäviä ja innostavia.
Perussuomalaisten eduskuntaryhmän kesäkokous Porissa 29.–30. elokuuta on poikkeuksellisen mielenkiintoinen.
Puolueen piiristä rönsyilleet kesäpuheet ovat pahimmillaan johtaneet rikosepäilyihin ja -tutkimuksiin. Poliittinen vastuu ei rajaudu vain hallitukseen. Valtiollisen vastuun rinnalla puolueen on otettava vastuuta puheistaan ja toiminnastaan kansalaisyhteiskunnassa.
Epäilyksettä paikalla olevat median edustajat yrittävät nyhtää yksittäisiltä edustajilta mitä värikkäimpiä mielipiteitä. Luultavasti he myös onnistuvat. Suut suppuun -periaate tuskin pätee, sillä moni edustaja haluaa kertoa kertomaan näkemyksiään myös julkisuuteen.
Juuri ennen budjettiriihtä pidettävässä kokouksessa voi ennakoida riittävän erilaisia evästyksiä, mutta tuskin mikään nousee vaikeasti lunastettaviksi kynnyskysymyksiksi.
Perussuomalaisilla on edessään poikkeuksellisen haastava syksy.
Haastetta ei vähennä se, että nyt rakennetaan edellytyksiä myös kevään 2017 kuntavaalimenestykselle. Se on puolueelle kova mittauspaikka.