Opposition ristiretki työttömien aktiivimallia vastaan perustuu pelotteluun ja ajatukseen, että ennen kaikki oli paremmin
Eduskunta hyväksyi joulun alla uuden työttömyysturvalain hallituksen äänillä. Uusi laki, johon sisältyy myös paljon porua herättänyt aktiivimalli, tulee voimaan ensi vuoden alusta alkaen.
Aktiivimallin tavoitteena on nopeuttaa työttömien työllistymistä heti työttömyysjakson alussa. Työllistyminen on tutkitusti helpointa työttömyysjakson ensimmäisinä kuukausina.
Aktiivimalli velvoittaa työtöntä työnhakijaa osoittamaan aktiivisuutensa työn hakemisessa. Työnhakijan aktiivisuutta arvioidaan reilun kolmen kuukauden jaksoissa.
Aktiivisuuden osoitukseksi riittää, jos on ollut 65 päivän aikana töissä 18 tuntia, saanut yrittäjätuloa noin 240 euroa tai ollut viisi päivää työllistymistä edistävässä koulutuksessa. Tällaiseksi lasketaan työvoimakoulutuksen lisäksi omaehtoinen koulutus, työ- ja koulutuskokeilu, työnhakuvalmennus ja kuntouttava työtoiminta.
Aktiivimalli ei koske henkilöitä, jotka odottavat työkyvyttömyyseläkepäätöstä tai henkilöitä, jotka saavat etuutta työkyvyttömyyden tai vamman perusteella.
Jos työntekijä ei pysty täyttämään edellä mainittuja ehtoja, työttömyyspäivärahan määrä laskee määräaikaisesti 4,65 prosenttia.
Samassa yhteydessä hallitus lyhensi työttömyyspäivärahan omavastuuajan seitsemästä viiteen päivään.
Työttömien aktiivimalli on saanut opposition ja ammattiyhdistysliikkeen täysin pois tolaltaan. Opposition vasemman laidan mukaan hallitus hyväksyi lakiesityksen ainoastaan ”kyykyttääkseen työttömiä”.
Aktiivimallin kaatamiseksi ay-liike on väläytellyt muun muassa poliittisia lakkoja. Puheenjohtaja Antti Rinne on luvannut peruuttaa lain seuraavassa hallituksessa, jos SDP on siinä mukana.
Vauhdittaakseen poliittista mielenilmaisua oppositio masinoi ay-liikkeen tuella kansalaisaloitteen aktiivimallin purkamiseksi. Aloite sai yli 50 000 allekirjoitusta ja etenee eduskunnan käsittelyyn.
Kansalaisaloitteen mukaan ”työnhakija ei myöskään päätä siitä, onko omalla kotiseudullaan hänen urasuunnitelmiaan tukevia työllisyyspalveluita edes tarjolla, saati siitä, tuleeko hän valituksi hänen hakemiinsa palveluihin”.
Opposition ja ay-liikkeen kiihkeän vastustuksen keskellä on hyvä muistaa, että aktiivimalli ei ole ollut käytössä vielä päivääkään.
Opposition ja ay-liikkeen kiihkeän vastustuksen keskellä on hyvä muistaa, että aktiivimalli ei ole ollut käytössä vielä päivääkään.
Hyviä ennustuksia ja arvioita, miten malli vaikuttaa käytännössä työttömien elämään, voi toki tehdä.
Kritiikki tai arviot eivät läheskään aina osu maaliin.
Syksyllä 2016 hallitus päätti tehostaa työvoimapalveluja työttömien työnhakijoiden työllistymisen parantamiseksi. Tämän päätöksen seurauksena työttömät on haastateltu tämän vuoden alusta alkaen kolmen kuukauden välein.
Oppositio suivaantui tästä päätöksestä. Se moitti hallitusta työttömien kyttäämisestä ja piti mallia järjettömänä.
Toisin kävi. Säännölliset puhelut ovat osoittautuneet hyväksi toimintatavaksi.
Malliin ovat olleet tyytyväisiä niin puhelujen vastaanottajat kuin soittajatkin. Uutta toimintamallia ei kritisoi enää kukaan.
Nykyisessä aktiivimallikeskustelussa on paljon samoja piirteitä. Pelottelu ja kaiken vastustaminen on helppoa ja vaivatonta. Siksi ei ole ihme, että se on oppositiossa niin suosittua.
Hallituksen perimmäinen tavoite on lisätä työllisyyttä ja saada mahdollisimman moni työtön takaisin työelämään. Tämä ei onnistu, jos mitään muutoksia ei saa tehdä.
Siksi olisi toivottavaa, että oppositio kertoisi, miten se uudistaisi työllisyyspalveluja. Hallituksella on jo näyttöjä tästä.
Opposition esitykset ovat jääneet tällä saralla sen sijaan varsin vaatimattomiksi.