Olli Rehnin testamentti linjaa energia- ja ilmastopolitiikkaa
Juha Sipilän hallitus asetti ohjelmassaan kovat tavoitteet uusiutuvan energian lisäämiselle ja haitallisten päästöjen vähentämiselle. Tavoitteita ja niiden saavuttamiseksi tarvittavia keinoja täsmennettiin torstaina hyväksytyssä energia- ja ilmastostrategiassa.
Päävastuun strategian valmistelusta on kantanut elinkeinoministeri Olli Rehn, joka siirtyy vuodenvaihteen jälkeen Suomen Pankkiin. Strategiaa voikin hyvällä syyllä nimittää Rehnin testamentiksi.
Uusiutuvan energian osuus nostetaan yli 50 prosenttiin vuoteen 2030 mennessä. Pidemmän aikavälin tavoitteena on muuttaa energiajärjestelmä hiilineutraaliksi.
Kivihiilen energiakäytöstä on tarkoitus luopua kokonaan vuoteen 2030 mennessä.
Se on kova haaste esimerkiksi Helsingin kaupungille. Tällä hetkellä Helen, entinen Helsingin Energia tuottaa vielä kolmanneksen energiastaan kivihiilellä.
Todellista huolta puun riittävyydestä ei tämän strategian perusteella ole.
Metsäteollisuus on viritellyt vuosien varrella pelkoa siitä, että uusiutuvan energian lisääminen johtaisi liialliseen puun polttamiseen.
Näitä pelkoja rauhoitellaan strategian linjauksella, että yhdistetyssä sähkön- ja lämmöntuotannossa etusijalle asetetaan metsähake ja teollisuuden sivuvirrat eli puunkuoret ja sahanpuru.
Lisäksi uusiutuvan energian investointituet ohjataan jatkossa ensisijaisesti uuden teknologian kaupallistamiseen ja liikenteen biopolttoaineita tuottaviin laitoksiin.
Todellista huolta puun riittävyydestä ei tämän strategian perusteella ole. Metsien kasvu ylittää tuntuvasti puun vuotuisen käytön strategian toimenpiteiden toteuttamisen jälkeenkin.
Strategia uudistaa perusteellisesti myös suomalaista liikennepolitiikkaa, sillä yli puolet päästövähennyksistä kohdistuu liikennesektorille.
Vuoteen 2030 mennessä Suomen teillä pitäisi liikkua vähintään 250 000 sähkökäyttöistä ja 50 000 kaasukäyttöistä autoa.
Tuulivoiman osalta strategiassa on selkeä uusi linjaus.
Nykyisestä syöttötariffista luovutaan ensi vuosikymmenellä. Hankkeiden pitäisi siihen mennessä olla jo liiketaloudellisesti kannattavia tekniikan kehittymisen ansiosta.
Strategia lähtee selontekona eduskuntaan varsin mielenkiintoisessa tilanteessa. Yhdysvalloissa Donald Trump lupasi vaalikampanjassaan vetäytyä Pariisin ilmastosopimuksesta ja avata jo suljettuja hiilikaivoksia.
On kuitenkin vaikea uskoa, että Yhdysvallat todella luopuisi uusiutuvan energian kaupallisesta kehittämisestä ja jättäisi nämä nopeasti kasvavat markkinat muille maille.
Suomen kannattaa joka tapauksessa pitää kiinni nyt päätetyn strategian linjauksista.