Norjan keskustapuolue voitti vaalit tiukalla aluepolitiikalla

Pääkirjoitus

Hallitusvalta vaihtuu Norjassa maanantain pidetyissä suurkäräjävaaleissa. Pääministeri Erna Sohlbergin konservatiivipuolue kärsi tappion, ja uutta hallitusta lähdetään rakentamaan työväenpuolueen Jonas Gahr Støren johdolla.

Vaalien yllätyksenä voi pitää puoluekentän vasemman laidan vahvistumista. Työväenpuolue nousi suurimmaksi puolueeksi pienestä vaalitappiosta huolimatta ja sai vielä kirittäjäkseen kaksi ryhmää vasemmalle, Punaiset (R) ja Sosialistisen vasemmistopuolueen (SV).

Punaiset ylittivät nyt ensimmäistä kertaa neljän prosentin äänikynnyksen, ja puolue sai kahdeksan edustajaa.

Myös Sosialistinen vasemmistopuolue kasvatti kannatustaan. Näin voidaan sanoa, että virta vei Norjassa vasemmalle. Tulosta voi pitää yllätyksenä öljyllä rikastuneessa maassa.

ÖLJY saattaa selittää vaalituloksen toista yllätystä. Ympäristöpuolue vihreät kärsi pahan vaalitappion. Sen kannatus jäi neljän prosentin äänikynnyksen alapuolelle. Puolue sai kuitenkin kolme edustajaa Norjan tasauspaikkajärjestelmän ansiosta.

Vihreiden tappiota selittää puolueen vaatimus öljyn poraamisen lopettamisesta vuoteen 2035 mennessä. Muut puolueet ja äänestäjät eivät olleet tähän valmiita.

Myös kristillinen kansanpuolue jäi neljän prosentin äänikynnyksen alle. Häviön kärsi myös maahanmuuttokriittinen edistyspuolue. Näiden puolueiden tappion myötä Erna Sohlbergin konservatiiveilta katosi teoreettinenkin mahdollisuus enemmistöhallituksen muodostamiseen.

Suurimmaksi voittajaksi nousi Trygve Slagsvold Vedumin johtama keskustapuolue. Se teki historiansa toiseksi parhaan tuloksen keräämällä 13,5 prosenttia äänistä. Kannatus kasvoi runsaat kolme prosenttiyksikköä edellisistä vaaleista.

Äänestäjillä oli Norjan vaaleissa selkeät hallitusvaihtoehdot, sillä keskustapuolue kertoi jo ennen vaaleja tavoittelevansa yhteistyötä työväenpuolueen kanssa.

KESKUSTAPUOLUE nousi 28 edustajalla suurkäräjien kolmanneksi suurimmaksi puolueeksi.

Vielä tämän vuoden alussa keskustapuolueelle ennustettiin jopa 20 prosentin kannatusta. Siihen nähden tulosta voi pitää pettymyksenä, mutta pidemmässä juoksussa se on erittäin hyvä. Kahdeksan vuotta sitten pidetyissä vaaleissa keskustapuolueen kannatus mateli vielä kuudessa prosentissa.

Keskustapuolueen nousua selittää puolueen vahva aluepoliittinen linja. Tämä näkyy sen kannatusprofiilissakin. Jos vaaleissa olisivat saaneet äänestää vain alle 5000 asukkaan kuntien asukkaat, keskustapuolue olisi noussut suurimmaksi puolueeksi.

Sen sijaan maan pääkaupungista Oslosta keskustapuolue ei saanut yhtään edustajaa näissäkään vaaleissa.

ÄÄNESTÄJILLÄ oli Norjan vaaleissa selkeät hallitusvaihtoehdot, sillä keskustapuolue kertoi jo ennen vaaleja tavoittelevansa yhteistyötä työväenpuolueen kanssa.

Työväenpuolue ja keskustapuolue eivät kuitenkaan saavuttaneet enemmistöä suurkäräjille, vaan kolmanneksi pyöräksi tarvittaisiin Sosialistinen vasemmistopuolue. Keskustapuolue ei ottanut ennen vaaleja selkeää kantaa siihen, onko se valmis tällaiseen koalitioon.

Ilman keskustapuoluetta enemmistöhallitusta ei Norjaan synny. Tämä takaa puolueelle vahvat asemat uudessa hallituksessa.