Valtava virhe
Kasvu hiipuu ja velkaantuminen kiihtyy. Tämä on jälleen valtiovarainministeriön uusimman ennusteen (16.6.) valitettava viesti. Suomen kansantalous ja erityisesti julkinen talous on surkeassa kunnossa. Velkaannumme nyt karmeaa vauhtia. Lähes 15 prosenttia kaikista valtion menoista maksetaan tänäkin vuonna velalla.
Julkisen talouden ahdinkoa suhdannetilanne selittää vain osittain. Hallituksen uusimmassa julkisen talouden suunnitelmassa kerrotaan, että niin sanottu rakenteellinen jäämä, jossa suhdannetilanne on putsattu pois, kehittyy hallituskauden aikana koko ajan surkeampaan suuntaan.
Hallitus on tehnyt toimenpiteitä oikaistakseen huonoa kehitystä. Osa päätöksistä on oikeita. Samaan aikaan on tehty joukko vakavia virheitä. Arvonlisäveron jättikorotukset ja kotitalousvähennyksen leikkaukset hyydyttivät yksityisen kulutuksen. Luottamus talouteen mureni.
Suurin ja viimeisin virhe julkisen talouden kannalta on yhteisöveron alentamispäätös. Virhe on kohtalokas senkin takia, että sen korjaaminen on lähes mahdotonta. Yritykset tarvitsevat vakaan toimintaympäristön ja verojen säätäminen edestakaisin olisi erittäin vahingollista.
Valtiovarainvaliokunnan kuulemien ekonomistien mukaan vain yksi kahdeksasta näkee siinä jotain järkeä. Kaikki muut pitävät sitä tehottomana ja kalliina sekä vahingollisena julkiselle taloudelle. Yhteisöveron alentamisen ei uskota maksavan itseään takaisin. Se tulee aiheuttamaan veromenetyksiä yli 800 miljoonaa euroa vuodessa.
Tutkimukset eivät osoita, että alennus lisäisi investointeja. Lähes puolet alennuksesta menee 50 suurimmalle yhteisöveron maksajalle, vaikka yhteisöveron maksajia on noin 138 000. Merkittävä osa hyödystä valuu osinkoina ulkomaille. Hallitus teki valtavan virheen.
Suomen kansantalouden suurin ongelma on heikko tuottavuuskehitys. Teemme kyllä työtunteja jokaista työikäistä kohden keskimäärin yhtä paljon tai hieman enemmänkin kuin muissa pohjoismaissa. Emme saa kuitenkaan samaa määrää tuotoksia aikaan työtuntia kohden.
Erityisesti julkisten sosiaali- ja terveyspalveluiden tuottavuutta on parannettava. Tämän edesauttamiseksi hallitus ei ole tehnyt yhtään mitään. Puolen prosentin parannus sosiaali- ja terveyspalveluiden tuottavuudessa aikaansaa 1,5 prosentin paranemisen kestävyysvajeessamme. Kestävyysvaje kertoo, kuinka suuri on tulojen ja menojen epätasapaino pitkällä aikavälillä.
Osana tätä meidän on pakko uskaltaa ottaa tekoäly päätöksentekoon mukaan.
Ajatellaanpa vaikka Kelan etuuspäätöksentekoa. Mitäpä jos voisimme automatisoida päätöksenteon niin, että tekoäly voisi tehdä kaikki positiiviset etuuspäätökset. Vain silloin, kun päätös olisi kielteinen, siirtyisi se työntekijän käsittelyyn. Henkilötyövuosia säästyisi merkittävästi.
Tämä vaatisi nyt pikaista lainsäädännön muutosta. Hallituksen olisi aika toimia.
Olemme julkisen talouden osalta nyt niin syvällä suossa, että emme nouse tästä enää kahdessakaan vaalikaudessa. Ennustan, että hallituksen jyrkästi vastustama parlamentaarinen yhteistyö kriisin ratkaisemiseksi on vielä edessämme. Tällaista yhteistyötä esitimme jälleen tällä viikolla eduskunnassa.