Nato-päätös on kunniaksi suomalaiselle demokratialle

Pääkirjoitus

Suomen hakeutuminen sotilasliitto Naton jäseneksi varmistui sunnuntaina tasavallan presidentin ja hallituksen ulko- ja turvallisuuspoliittisen valiokunnan yhteispäätöksellä. Päätös toimitettiin saman tien selonteolla eduskunnan hyväksyttäväksi.

Eduskunta aloitti maanantaina selonteon käsittelyn. Keskustelu alkoi hyvin yksimielisenä. Nato-hakemus saanee eduskunnan äänestyksessä poikkeuksellisen vahvan kannatuksen. Jäsenyyttä vastaan äänestävien määrä voi jäädä hyvin pieneksi.

Prosessi on ollut kunniaksi suomalaiselle kansanvallalle, jonka keskiössä on eduskunta.

Puhemies Matti Vanhanen on pitänyt eduskunnan päätöksenteon ytimessä aina siitä lähtien, kun Venäjä hyökkäsi Ukrainaan 24. helmikuuta.

Eduskunta on saanut mahdollisuuden keskustella Ukrainan tilanteesta viikoittain, välillä jopa päivittäin.

Kansalaisten enemmistö kääntyi kannattamaan Nato-jäsenyyttä Ukrainan sodan alkamisen jälkeen. Poliitikot ja puolueet aloittivat jäsenyyden punninnan samaa tahtia kansalaisten kanssa.

Jäsenyyden pohjustaminen alkoi hallituksen selonteolla 13. huhtikuuta.

Selonteossa käsiteltiin niin laajasti Suomen turvallisuusympäristön muutosta, että lähes kaikki eduskunnan valiokunnat pääsivät antamaan asiasta lausunnon ulkoasiainvaliokunnalle. Käytännössä kaikki kansanedustajat saivat mahdollisuuden perehtyä Natoon ja esittää kysymyksiä asiantuntijoille valiokuntien suljettujen ovien takana.

Nyt myös eduskunnan lopullinen päätös tehdään hallituksen selonteon perusteella.

Puhemiehellä ei ole eduskunnassa äänioikeutta. Matti Vanhasella on kuitenkin tällä kertaa suuri ansio siihen, että eduskunnan erittäin laaja enemmistö äänestää Nato-jäsenyyden puolesta.

Perustuslaki olisi mahdollistanut paljon suoraviivaisemmatkin menettelyt. Tasavallan presidentti ja hallitus olisivat voineet lähettää jäsenyyshakemuksen yksin, eduskuntaa kuulematta.

Eduskunta olisi tällöin päässyt käsittelemään asiaa vasta sen jälkeen, kun kaikki Naton nykyiset jäsenmaat olisivat hyväksyneet Suomen jäsenyyden omissa parlamenteissaan. Jos tämä ratifiointiprosessi alkaa tökkiä, jäsenyyssopimuksen lopullinen hyväksyminen voi jäädä seuraavan eduskunnan tehtäväksi.

Eduskuntakäsittely varmistaa, että Suomen kanta ei muutu eikä meitä kannata painostaa, vaikka asian käsittely pitkittyisikin muissa Naton jäsenmaissa.

Jäsenyyshakemus olisi voitu toimittaa eduskuntaan myös tiedonannolla. Se olisi johtanut äänestykseen hallituksen luottamuksesta. Tämä olisi asettanut oppositiopuolueet kiusalliseen asemaan.

Selontekomenettely antaa eduskunnalle mahdollisuuden ylittää hallituksen ja opposition rajalinja Nato-jäsenyyden käsittelyssä. Oppositiokin voi äänestää jäsenyyden puolesta.

Eduskuntaryhmät ovat antaneet jäsenilleen vielä vapaat kädet äänestyksessä, ryhmäpäätöksiä ei tehdä eikä ryhmäkuria vaadita. Tämäkin häivyttää hallituksen ja opposition rajalinjaa. Jokainen edustaja saa itse päättää ja joutuu samalla kantamaan täyden vastuun Nato-ratkaisusta.

Myös tasavallan presidentti Sauli Niinistö on korostanut eduskunnan roolia Nato-prosessissa. Hän on muistuttanut, että eduskunnalla on lopullinen päätösvalta myös ulkopolitiikassa.

Puhemies Matti Vanhasella on ollut keskeinen rooli Nato-prosessissa. Hän on suositellut hallitukselle juuri selontekomenettelyä asian käsittelyssä.

Vanhanen on johtanut myös eduskuntapuolueiden ja -ryhmien puheenjohtajien työryhmää, joka on seurannut asian käsittelyä. Ryhmä on myös varmistanut hallituksen suuntaan, että jäsenyydellä on laaja tuki eduskunnassa.

Puhemiehellä ei ole eduskunnassa äänioikeutta. Matti Vanhasella on kuitenkin tällä kertaa suuri ansio siihen, että eduskunnan erittäin laaja enemmistö äänestää Nato-jäsenyyden puolesta.

Vanhanen saikin maanantaina eduskunnassa vuolaita kiitoksia presidentin ja hallituksen keskeisten ministerien ohella. Ne tulivat ansiosta.