Nato-hanke tiivistää pohjoismaissa myös puolueiden yhteistyötä
Suomen Keskustan puheenjohtaja Annika Saarikko emännöi maanantaina Helsingissä pohjoismaiden keskustapuolueiden tapaamista. Kun Tanskan ja Norjan puolueiden puheenjohtajat eivät päässeet aikataulusyistä paikalle, Saarikon päävieraan rooli lankesi Ruotsin keskustapuolueen puheenjohtajalle Annie Lööfille.
Puolueiden yhteisen tiedotustilaisuuden pääaiheeksi nousi Nato-kysymys.
Suomi ja Ruotsi pitävät nyt kaikilla tasoilla tiivistä yhteyttä Nato-asiassa. Molemmissa maissa valmistaudutaan päättämään sotilasliiton jäsenyyden hakemisesta.
Molempien, mutta varsinkin Suomen etu olisi, että mahdollinen Nato-hakemus jätettäisiin yhtä aikaa.
Venäjä on tehnyt selväksi, että se vastustaa Suomen ja Ruotsin liittymistä Natoon. Jos Suomi ja Ruotsi tekevät Nato-päätökset samaan aikaan, kummankin on helpompi kestää Venäjän ”ilkeydet”, kuten presidentti Sauli Niinistö on kuvannut Venäjän todennäköisiä vastatoimia.
Sekä Suomessa että Ruotsissa on hyvin ymmärretty yhteisen päätöksenteon edut. Niinpä Ruotsin hallitus on kiirehtinyt omien selvitystensä aikataulua. Nyt näyttää siltä, että molemmissa maissa oltaisiin valmiita päätöksentekoon suunnilleen toukokuun puoliväliin mennessä.
Jos Suomi ja Ruotsi tekevät Nato-päätökset samaan aikaan, kummankin on helpompi kestää Venäjän ”ilkeydet”, kuten presidentti Sauli Niinistö on kuvannut Venäjän todennäköisiä vastatoimia.
Ruotsissa avainasemassa on sosiaalidemokraattinen puolue, jolla on tällä vaalikaudella myös pääministerin pesti. Suomen pääministeri Sanna Marin kävi viime viikolla Ruotsissa tapaamassa kollegaansa Magdalena Anderssonia, ja tapaamisessa katsottiin varmasti myös puolueiden yhteisiä askelmerkkejä.
Ruotsissa pidetään syksyllä valtiopäivävaalit. Sosiaalidemokraattien etu on, että Natosta ei tulisi enää vaaliteemaa vaan asia ratkaistiin hyvissä ajoin ennen vaalitaistelun alkua.
Myös Suomessa pidetään vaalit vuoden sisällä. Siksi on tärkeää, että myös puolueet käsittelevät Nato-ratkaisun huolellisesti ja sitoutuvat tämän kevään päätöksiin. Näin vältetään teoreettinenkin riski, että mahdollista Nato-hakemusta ryhdyttäisiin perumaan vaalien jälkeen.
Oikeistopuolueet ovat sekä Suomessa että Ruotsissa innokkaimpia jäsenyyden ajajia. Molemmat ovat myös oppositiossa tällä hetkellä.
Kokoomuksen puheenjohtaja Petteri Orpo ja Ruotsin moderaattien johtaja Ulf Kristersson kävivät viime viikolla Yhdysvalloissa varmistelemassa sisarpuolueensa republikaanien tukea jäsenyyshankkeelle.
Valta voi vaihtua muutaman vuoden sisällä niin Suomessa, Ruotsissa kuin Yhdysvalloissakin. Siksi Orpon ja Kristerssonin matkalla on suurempi merkitys kuin pelkkä poliittisten irtopisteiden keruu.
Keskipuolueiden yhteydenpito on yhtä lailla tärkeää tässä tilanteessa.
Ruotsin keskustapuolue on kannattanut Nato-jäsenyyttä jo vuodesta 2015 lähtien. Suomessa keskustan puoluevaltuusto antoi pari viikkoa sitten Saarikolle valtuudet hyväksyä Nato-hakemuksen jättäminen hallituksessa, jos tällainen päätös hallituksessa tehdään lähiviikkojen aikana.
Pohjoismaiden keskustapuolueiden yhteistyö on ollut enemmän tai vähemmän säännöllistä viime vuosikymmenten aikana. Toivottavasti se jatkuu entistä tiiviimpänä myös Nato-ratkaisun jälkeen.