Minkälainen numero hallituksen välitodistukseen?
Keskustan puoluevaltuusto näyttää antavan hallitukselle arvosanaksi 8+ (Suomenmaa 18.11.). Kaikki eivät tosin vastanneet, mutta lukuja voinee yleistää.
Tulos on hyvä, varsinkin, jos muistetaan entisaikojen seminaariopetuksia. Tuleville kansankynttilöille kun on neuvottu oppilaiden arvostelua näinkin:
”Jumalalle kymmenen. Opettajalle yhdeksän. Parhaalle oppilaalle kahdeksan…”
Ehkä vielä paremmankin arvosanan olisi myös puoluevaltuuskunta voinut antaa. Lyhyet perustelut voisivat olla vaikka tässä:
Hallituksella on hyvä ja välttämätön ohjelma. Hallitus noudattaa ohjelmaansa. Hallitus pystyy suuriin ratkaisuihin.
Julkisuudessa näkyvälle kritiikille ei kannata paljon painoa panna.
Media on vallan vahtikoira. Sen tehtävänä on haukkua, niin kuin vahti tekee. Omaa päätä sopii käyttää sen arvioimiseen, mikä haukuissa on onkeen otettavaa.
Mediaa sopii kritisoidakin. Se pyrkii nykyisin usein itsekin osapuoleksi. Se ei tee aina kotiläksyjään kunnolla vaan toistelee samoja hokemia. Toimittajat haluavat korostaa omaa persoonaansakin aina vain enemmän – ja joskus asian kustannuksella.
Opposition kritiikkiä voi kuitata vielä vähemmällä. Kaikki opposition puolueet olivat hallitusvallassa viime vaalikaudella. Huonosti kävi. Miksi oppositiopuolueet eivät silloin tehneet niitä hyviä päätöksiä, joita nyt esittelevät? Mistä niille nyt uutta viisautta olisi löytynyt?
Asioita voi arvioida myös vanhan sananlaskun valossa: metsä pitäisi nähdä puilta.
Viime päivinä kritiikkiä saanut hallituksen peruuttelu päätöksiensä kanssa sopii hyvin esimerkiksi. Montako niitä peruutuksia on? Kolme tai kuusi? Entä tehtyjä päätöksiä? Jokaisessa valtioneuvoston istunnossa kymmenittäin.
Jospa tässäkin olisi kyse vain poliittisesta viisaudesta?
Toinen kestoarvostelun aihe ovat valtiontalouden säästöt.
Suuri enemmistö kyllä ymmärtää, että jostakin pitää leikata, kun syömävelkaa pitää ottaa yhä. Vaikka säästöpäätöksiä on tehty, tarvitaan taas viisi miljardia euroa lisää lainaa ensi vuonna.
Niin ei voi jatkaa. Siksi julkisista menoista pitäisi säästää oikeastaan vielä enemmän.
Entä tämä sote-vääntö? Menikö pääministeri liian pitkälle, kun uhkailemaan kävi ja presidenttiäkin vaivasi?
Tarpeetonta kysyäkään. Sen sijaan voisi tutkia: Tuliko päätöksiä? Tuli – ja isoja.
Viime vaalikaudella ei ehkä uhattu, mutta ei päätettykään. Ei päätetty oikein mitään.
Politiikka ei ole taitoluistelua. Siinä ei anneta tyylipisteitä. Siinä kysytään vain politiikan tekemisen taitoa.
Keskusta lupasi ennen vaaleja avoimesti, että maan asiat pannaan kuntoon. Lupausta on noudatettava. Hallitukseen meno hyväksyttiinkin yksimielisesti. Mutta yhteistyöllä on hintansa. Kolmen puolueen hallituksessa keskusta yksin on vähemmistönä, vaikka suurin puolue onkin.
Mikään puolue ei voi edellyttää, että vain sen ohjelmaa toteutetaan. Mutta mitä parempi yhteistyö, sitä paremmin kaikkien tavoitteet toteutuvat.