Marin rikkoi perustuslain yhteistoimintavelvoitteen
Pääministeri Sanna Marin (sd.) vieraili viime perjantaina Kiovassa osoittamassa tukea Ukrainalle ja sen puolustustaistelua johtavalla presidentti Volodimir Zelenskylle.
Marinilta kysyttiin vierailun yhteydessä järjestetyssä tiedotustilaisuudessa, pitäisikö Ukrainalle toimittaa tehokkaampaa aseistusta kuten hävittäjiä.
Marin nosti vastauksessaan mahdollisuuden toimittaa Suomesta Horneteja Ukrainan avuksi. Hän muistutti, että Suomessa on päätetty jo uuden hävittäjäkaluston tilaamisesta, jolloin olisi ehkä mahdollista arvioida käytöstä poistuvien Hornetien käyttöä.
Marinin pohdinta tuli yllätyksenä presidentti Sauli Niinistölle, puolustusministeri Antti Kaikkoselle ja puolustusvoimien johdolle.
Presidentti Niinistö jatkoi perjantaina vierailuaan Yhdysvalloissa ja välitti sieltä jokseenkin tylyn kommentin:
”Asiasta ei ole ollut kenenkään kanssa mitään puhetta”, Niinistö totesi.
Puolustusministeri Antti Kaikkonen totesi, että hän olisi toppuutellut, jos Marin olisi kysynyt etukäteen hänen mielipidettään.
Marin rikkoi perustuslain mukaisen yhteistoimintavelvoitteen, mikä näkyy presidentin ja puolustusministerin kommenteista.
Puolustusvoimien edustajat ovat tyrmänneet Marinin idean.
Horneteja tarvitaan siihen asti, kun viimeisetkin niitä korvaavat F 35 hävittäjät saadaan käyttöön ensi vuosikymmenen alussa. Siihen mennessä Hornetit tulevat jo teknisen käyttöikänsä päähän.
Marinin ideointi tulkitaan Ukrainassa helposti lupauksena, koska maa taistelee itsenäisyydestään sananmukaisesti henkensä edestä. Pettymys tulee olemaan melkoinen, jos Horneteja ei ilmestykään Ukrainan taivaalle.
Marinin avaukseen liittyy myös vakava periaatteellinen ongelma.
Perustuslain 93. pykälän mukaan Suomen ulkopolitiikkaa johtaa tasavallan presidentti yhteistoiminnassa valtioneuvoston kanssa.
Marin rikkoi perustuslain mukaisen yhteistoimintavelvoitteen, mikä näkyy presidentin ja puolustusministerin kommenteista.
Eduskunnan puhemies Matti Vanhanen (kesk.) kommentoi asiaa lauantaina keskustan vaalitilaisuudessa Keravalla.
Vanhanen toteutti yhteistoimintavelvoitetta seitsemän vuotta toimiessaan pääministerinä 2003-2010. Presidenttinä toimi tuolloin Tarja Halonen, jonka ei tarvinnut kertaakaan esittää samanlaista kommenttia kuin nykyinen presidentti Sauli Niinistö esitti Marinin ulostulosta.
Vanhasen kommentti kannattaa siteerata sellaisenaan:
”Ottakoon maamme ulkopoliittisesta johdosta kuka tahansa kantaa Suomen asemaan tai tilanteeseen tai tehköön uusia avauksia, ne pitää ensin käsitellä yhteistoiminnassa. Kun Suomen linja on yhdessä määritelty, sen jälkeen on eri kysymys se, kuka sen kannan kulloinkin ulos lausuu.”
”Pienen valtion johdonmukaisuus ulko- ja turvallisuuspoliittisissa ulostuloissa perustuu tähän. Kenelläkään yksilöllä ei ole valtaa ja asemaa, että hän voisi Suomen puolesta yksin lausua jotakin. Yhteistoiminta velvoittaa puolin ja toisin valtioneuvostoa ja presidenttiä, niin että kaikkien merkittävien avausten on tapahduttava yhteistoiminnassa”, Vanhanen painotti.
Taidatkos sen selkeämmin sanoa.
