Maakuntavaalit tulevat – ovatko puolueet valmiita?
Historian ensimmäiset maakuntavaalit järjestetään ensi lokakuussa, jos ja kun eduskunta saa keväällä valmiiksi sosiaali- ja terveydenhuollon uudistusta sekä maakuntauudistusta koskevat lait.
Maakuntauudistusta koskevat lait ovat olleet jo pitkään eduskunnassa. Sote-uudistuksen kokonaisuudesta puuttuu enää viimeinen palanen, valinnanvapautta koskeva lakipaketti. Se on määrä antaa eduskunnalle muutaman viikon päästä.
Politiikassakin pätee sääntö, että ilman takarajaa ei valmista tahdo syntyä.
Maakuntavaalien takarajan on määritellyt oikeusministeriön vaalijohtaja Arto Jääskeläinen. Hänen mukaansa sote-uudistukseen sisältyvien lakien pitää olla voimassa viimeistään heinäkuun ensimmäinen päivä, jotta maakuntavaalit voidaan järjestää hallituksen suunnitelman mukaan lokakuussa.
Oppositiossa elätellään edelleen toiveita maakuntavaalien siirtämisestä huhtikuussa 2019 pidettävien eduskuntavaalien yhteyteen. Tähän siirtoon ei hallitus ole suostunut, eikä pidäkään suostua.
Siirto voisi vaarantaa vielä kerran koko uudistuksen, jota on yritetty toteuttaa useamman vaalikauden ajan. Ei ole mitään takeita siitä, että lait saataisiin eduskuntavaalikuumeen vaivaamassa ilmapiirissä valmiiksi ensi syksynä, jos niiden käsittely lykättäisiin sinne.
Jotkut oppositiopoliitikot ovat valitelleet, että vaaleihin on vaikea valmistautua, koska ei muka tiedetä, millaiseen tehtävään valtuutettuja valitaan. Tätä perustelua on vaikea ymmärtää, onhan maakuntien tehtäviä koskeva lakipaketti ollut eduskunnan käsittelyssä jo monta kuukautta.
Maakuntavaaleista on tehtävä oikeat vaalit.
Oppositiopuolueista RKP on viritellyt keskustelua siitä, pitäisikö kansanedustajien ehdokkuutta maakuntavaaleissa rajoittaa. Tässä voitaisiin edetä vain puolueiden vapaaehtoisilla sopimuksilla, sillä poliittiset osallistumisoikeudet ovat perustuslain suojaamia.
Puolueet toivovat kansanedustajia listojen vetureiksi maakuntavaaleissa. Heidän mukanaolonsa varsinkin ensimmäisissä vaaleissa onkin tärkeää sekä äänestysaktiivisuuden että asiantuntemuksen näkökulmasta.
Jokainen kansanedustaja joutuu tietysti pohtimaan ajankäyttöään. Esimerkiksi kunnanvaltuutetun, maakuntavaltuutetun ja kansanedustajan työn yhdistelmästä tulisi kieltämättä varsin vaativa ajankäytön kannalta.
Maakuntauudistus on keskustan pitkäaikainen tavoite, mutta myös näytön paikka.
Maakuntavaaleista on tehtävä oikeat vaalit, jossa äänestäjät pääsevät vertailemaan puolueiden ehdokkaita ja maakuntaohjelmia. Keskustan piirijärjestöjen ensimmäinen tehtävä on koota ehdokaslistat mahdollisimman valmiiksi kevään piirikokouksissa.