Kunnallisten kansanäänestysten hiipuva suosio ei yllätä
Kunnallisalan Kehittämissäätiö (KAKS) julkaisi viikonvaihteessa mielenkiintoisen tutkimuksen.
Sen mukaan suorien kansanäänestysten suosio kunnallisessa päätöksenteossa on laskenut selvästi vuodessa.
Tuoreen tutkimuksen mukaan kansanäänestyksen kannattajia ja vastustajia on tällä hetkellä yhtä paljon – 47 prosenttia.
Vielä vuosi sitten kansanäänestyksen puolestapuhujia oli selvästi vastustajia enemmän (37 %).
Kansanäänestyksen suosio pienenee iän ja koulutustason nousun myötä. Suopeimmin suoriin kansanäänestyksiin suhtautuvat perussuomalaisten (73 %) ja vasemmistoliiton (57%) kannattajat.
Nihkeimmin kansanäänestyksiin suhtautuvat kokoomuksen ja keskustan kannattajat.
Haaveet siitä, että kansanäänestyksistä tulisi merkittävä väline kunnalliseen päätöksentekoon, voi unohtaa.
Neuvoa-antavat kunnalliset kansanäänestykset ovat olleet mahdollisia Suomessa vuodesta 1991 alkaen.
Vuosien 1991–2011 välisenä aikana kunnat järjestivät yhteensä 60 kansanäänestystä. Valtaosa niistä koski kuntaliitoksia.
Äänestysprosentti on näissä vaaleissa ollut parhaimmillaan yli 80 prosenttia ja huonoimmillaan alle 50 prosenttia.
Viime vuosina kansanäänestykset ovat olleet erittäin harvinaisia. Vuosien 2012–2015 aikana Suomessa järjestettiin enää vain yks neuvoa-antava kunnallinen kansanäänestys.
KAKSin tutkimuksen tulos ei tilastojen valossa yllätys – pikemminkin päinvastoin.
Tilastot osoittavat suoraan, että kunnilla ei ole mitään erityistä halua järjestää neuvoa-antavia kansanäänestyksiä ellei siihen ole painavia perusteita.
Nykytilanteeseen tuskin on luvassa suurta muutosta, elleivät kuntaliitokset tule uudestaan muotiin.
Haaveet siitä, että kansanäänestyksistä tulisi merkittävä väline kunnalliseen päätöksentekoon, voi unohtaa.
