Kovasti verotettu eläkeläinen antoi kokoomuksen veropolitiikalle kasvot, mutta niistä taitaa kiiltää ahneus
Kokoomuksen veropolitiikka sai kasvot ja ilmaista mainosta, kun vuorineuvos Lasse Kurkilahti, 74, purkautui katkerana verotuksestaan (IS 18.1.).
Hänen eläkkeensä on 60 000 euroa kuukaudessa. Käteen siitä jää 26 000 euroa. Mutta ei tunnu eläkeläiselle riittävän.
Kymmenkunta vuotta sitten vuorineuvos olikin muuttanut Portugaliin pienentääkseen verotustaan. Saman on tehnyt moni muukin eläkkeelle jäänyt huippupalkkainen yritysjohtaja.
Verosuunnittelu tuotti kuitenkin pettymyksen. Suomi sanoi Ruotsin tapaan irti verosopimuksensa Portugalin kanssa. Se poisti ulkomaalaisilta eläkeläisiltä verovapauden.
Portugalista oli lähdettävä.
”Tietysti. Ei mulla ole mitään järkeä enää olla siellä, en mä mitään aurinkoa tartte”, Kurkilahti puuskahtaa haastattelussa.
Vähemmän veroja vain.
Nyt vuorineuvos selvittelee muuttoa Ranskaan. Siellä hänen verotuksensa olisi hieman keveämpi.
SUURET tulot tuovat suuren eläkkeen. Kurkilahti oli työssäoloaikanaan erittäin hyvätuloinen. Hän ei ollut yrittäjä vaan palkkajohtaja. Eläkkeelle hän jäi Kemiran pääjohtajan paikalta 60-vuotiaana vuonna 2008.
Ilta-Sanomien mukaan Kurkilahti oli koko maan ansiotulolistalla vuonna 2003 parhaimmillaan 13:s. Silloin hän nettosi ansiotuloina lähes 1,5 miljoonaa euroa vuodessa.
Tavallisen kansan rahaliikenne on toisella tasolla.
Vuoden 2021 lopussa Suomessa asuvien keskimääräinen kokonaiseläke oli 1 784 euroa kuukaudessa, kertoo Eläketurvakeskus.
Ja jos kaikki suomalaiset eläkkeensaajat pantaisiin jonoon, olisi keskimmäisen kansalaisen eläke, niin sanottu mediaanieläke, ollut tuolloin 1 559 euroa. Noin puolella eläkeläisistä eläke oli siis 1 500 euroa tai alle.
Kuukaudessa.
Professori Kari Hokkanen on selittänyt keskustalaista kohtuullisuutta ”ahneuden vastapainoksi”.
SITTEN voidaankin esittää pääkysymys: Mikä on oikein ja kohtuullista? Ja mikä vain kateutta?
Keskustalle se keskustelu varmaankin sopii. Keskustan politiikan keskeisiä sanoja on nimittäin ”kohtuullisuus”.
Arvostettu keskustavaikuttaja, päätoimittaja ja professori Kari Hokkanen on selittänyt keskustalaista kohtuullisuutta ”ahneuden vastapainoksi”.
Vaalien lähestyessä on sopivaa ajatella, mikä verotuksessa on kohtuullista ja mikä ahneutta.
Riittääkö, jos eläkeläinen Kurkilahti saa kuukaudessa 26 000 euroa käteen? Vai pitäisikö hänenkin verotustaan keventää, kuten kokoomus vaalipuheissaan vaatii?
Tätä kannattaa kysyä vaaliteltoilla ja ajatella äänestyskopissa.
PALJON lainattu Olaus Petrin tuomarinohjeiden kohta kuuluu näin:
”Mikä ei ole oikeus ja kohtuus, se ei saata olla lakikaan; sen kohtuuden tähden, joka laissa on, se hyväksytään.”
Yleensä tästä ohjeesta muistetaan alku. Yhteiskunnalliseen keskusteluun sopii myös virkkeen loppuosa: ”Sen kohtuuden tähden, joka laissa on, se hyväksytään.”
Pohjoismaiselle kansanvallalle ja myös suomalaiselle verotukselle periaate on tärkeä. Yhteiskunnallisten säädösten on oltava sellaisia, että ne hyväksytään. Muuten niitä ei kunnioiteta.
VEROKESKUSTELUN viritykseksi sopii myös brittiläistaustaisen Oxfam-järjestön uusin raportti.
Sen mukaan vauraus maailmassa keskittyy yhä tiiviimmin rikkaimman prosentin käsiin. Sekä äärimmäinen rikkaus että äärimmäinen köyhyys ovat kasvaneet yhtä aikaa ensi kertaa neljännesvuosisataan.
Suomalaisiakin on tässä prosentissa koko joukko. Siksi Suomeenkin sopii raportin havainto:
”On aika romuttaa myytti siitä, että rikkaiden veroleikkaukset johtavat heidän vaurautensa ’valumiseen’ kaikille muille”, toteaa Oxfamin pääjohtaja Gabriela Bucher.
Raportti suositteleekin rikkaiden verottamista kovemmalla kädellä.
