Keskusta koki 2019 alueiden koston, nyt noston

Pääkirjoitus

Keskusta saavutti aluevaaleissa paremman kannatuksen kuin yksikään gallup ennakoi ennen vaaleja. Tulos ylitti puolueväenkin odotukset.

Keskustan tulokseen sopiikin kirjailija Mark Twainin tunnettu sutkaus: uutiset kuolemastani ovat vahvasti liioiteltuja ja ennenaikaisia.

Keskustan auringonlasku ei näytä vieläkään koittavan, vaikka kannatusgallupit ovatkin laahanneet alamaissa vuoden 2019 eduskuntavaalien rökäletappion jälkeen. Politiikan tarkkailijatkin ehtivät jo spekuloida keskustan lopullista vajoamista pitkän alamäen jälkeen.

Vuoden 2019 vaalitappiolle ja aluevaalien yllätysvoitolle löytyy vaalitilastoista yhteinen selitys.

Vuonna 2019 keskustaa kohtasi alueiden kosto. Puolue menetti kannatustaan vahvimmilla ydinalueillaan maakuntien Suomessa. Ääniä valui kilpailijoille, varsinkin perussuomalaisille. Lisäksi suuri osa kannattajista jäi katsomoon vaalipäivänä.

Maakuntien kannatus alkoi elpyä jo kesäkuun kuntavaaleissa, mutta nyt keskustan luottamus nousi jo lähelle takavuosien menestyslukuja.

Nousua selittää ennen muuta keskustan vaalilupaus säilyttää sosiaali- ja terveyspalvelukeskus jokaisessa kunnassa. Tämä lupaus sai äänestäjät liikkeelle pienissä ja vähän suuremmissakin kunnissa läpi Suomen.

Monissa pienissä kunnissa äänet keskitettiin yli puoluerajojen keskustan ehdokkaille. Tästä oli se seuraus, että pahimmat pelot valtuustopaikkojen keskittymisestä maakuntakeskuksiin eivät toteutuneet. Monilla hyvinvointialueilla uuteen valtuustoon tuli edustus alueen kaikista kunnista.

Keskusta vahvisti kuntavaaleihin verrattuna kannatustaan myös maakuntien keskuskaupungeissa.

Perinteiset vahvan kannatuksen alueet nostivat näin keskustan takaisin suurten puolueiden sarjaan näissä vaaleissa. Vuoden 2019 alueiden kostoa seurasi nyt alueiden nosto.

Alueiden nosto antaa keskustalle aivan uudet lähtökohdat ensi vuoden eduskuntavaaleihin. Se palautti kertaheitolla puolueväen itsetunnon pitkän kaamoskauden jälkeen.

Tuloksen kääntöpuolena voi pitää sitä, että keskustan menestys jäi varsin vaatimattomaksi Uudenmaan hyvinvointialueilla Keski-Uuttamaata lukuunottamatta.

Ex-pääministeri Matti Vanhasen vedolla keskusta sai Keski-Uudenmaan valtuustoon kymmenen paikkaa noin 13 prosentin kannatuksella. Itä-Uudellamaalla, Länsi-Uudellamaalla ja Vantaan-Keravan valtuustoihin puolue sai vain kolme paikkaa kuhunkin noin viiden prosentin kannatuksella.

Lisäksi on tietysti muistettava, että Helsingissä ei äänestetty lainkaan. Jos vaalit olisi järjestetty sielläkin, keskustan kannatusprosentti olisi jäänyt 17 prosentin pintaan. Vuoden 2019 eduskuntavaalien 13,8 prosenttiin nähden sekin on kova luku.

Keskustan tulosta paransi myös se, että puolue sai omat kannattajansa liikkeelle paremmin kuin muut. Keskustan äänimäärä oli nyt suunnilleen sama kuin kesäkuun kuntavaaleissa. Tämä ei vähennä voiton arvoa, paikat jaetaan annettujen äänten perusteella.

Alueiden nosto antaa keskustalle aivan uudet lähtökohdat ensi vuoden eduskuntavaaleihin. Se palautti kertaheitolla puolueväen itsetunnon pitkän kaamoskauden jälkeen.

Tuloksesta pitää tehdä myös nöyrät johtopäätökset. Keskustan voima on maakunnissa, ja vain niiden luottamuksella puolue voi tavoitella jälleen kärkitiloja seuraavissa koitoksissa.