Helsingin metropolihaaveet hirvittävät jo pääkaupunkipolitiikan tukipylväitäkin

Heräsipä Helsingin Sanomatkin ihmettelemään pääkaupungin metropolihaaveita (HS kuukausiliite 3.11.).

Kasvu näet vaatisi massiivista maahanmuuttoa. Miten se onnistuu, kun ulkomaalaisten työttömyys on pilvissä jo nyt, HS:n toimittaja kysyy.

Hyvä kysymys. Oikein mahdottoman hyvä kysymys.

Kuukausiliitteen juttu on tärkeä. Se kertoo, että Helsingin kasvu-utopiat hirvittävät jo yhtä pääkaupunkipolitiikan tukipylvästäkin, Helsingin Sanomia.

Ihmettely kumpuaa Helsingin uudesta yleiskaavasta. Sen näkymät ovat jättimäisiä.

Niiden mukaan pääkaupungissa on vuonna 2050 peräti 860 000 asukasta.

Nyt asukkaita on 642 000. Runsaassa 30 vuodessa Helsingin odotetaan kasvavan siis yli 200 000 asukkaalla.

”Uusia asuntoja tarvittaisiin valtavasti. Niistä kolmannes sijoittuisi kaupunkibulevardien varsille laajenevaan kantakaupunkiin, kolmannes täydennysrakentamisena raideliikenteen solmukohtiin ja kolmannes uusille rakentamisalueille, kuten Malmin lentokentälle”, toimittaja Marko Junkkari kirjoittaa.

Kun Helsingin kasvun odotetaan perustuvan suurimmaksi osaksi maahanmuuttoon, niin mistä tulijoille töitä? Entä miten heidät asutetaan ihmisarvoisella tavalla?

Väestöennuste pohjaa suurelta osin maahanmuuttoon.

Maahanmuuttajien osuudeksi Helsingin seudun lähivuosikymmenten muuttovoitosta arvioidaan 70 prosenttia.

Tämä tarkoittaa, että pääkaupunki saisi yli 150 000 uutta maahanmuuttajaa.

Jo vuonna 2030 Helsingissä asuisi 164 000–170 000 vieraskielistä, melkein neljäsosa kaikista pääkaupunkilaisista.

Toimittaja esittääkin välttämättömän kysymyksen: Onnistuuko kasvu, kun maahanmuuttajien työttömyys on nytkin pilvissä?

Ulkomaalaistaustaisten työttömyysaste on Helsingissä 25 prosenttia, kun suomalaistaustaisilla se on kymmenen.

Irakissa syntyneiden työttömyysaste on yli 60 prosenttia, Somaliassa syntyneillä yli 50 prosenttia.

Toista, yhtä vaikeaa kysymystä, HS ei uskalla edes ottaa esille. Se kuuluu näin:

Miten uudet Suomeen tulijat asutetaan ihmisarvoisella tavalla, kun pääkaupungin asumiskustannukset ovat tähtitieteelliset? Syntyykö ulkomaalaistaustaisten alueita, joissa asutaan ahtaammin ja puutteellisemmin? Kuinka paljon asumistukea ja toimeentulotukea tarvitaan lisää?

Jutussa kerrotaan Helsingin pormestarin Jan Vapaavuoren sanoneen monesti, että Helsinkiin tarvitaan paljon lisää maahanmuuttajia töihin.

Muuten kasvuhaave ei toteudu, ja kaikki uudet talot ja kaupunkibulevardit rakennetaan turhaan, toimittaja kirjoittaa.

Niinpä toimittaja käy kysymässä Vapaavuorelta itseltään. Tämä kuittaa vaikeudet:

”Kaikki väestöennusteet menevät aina pieleen. Mutta silti kaupunkeja pitää suunnitella pitkäjänteisesti kulloistenkin uskottavimpien väestöennusteiden mukaan.”

Ja Vapaavuoren mukaan Helsingin ennuste on uskottava.

Junkkari kysyy juttunsa alussa myös näin: ”Helsinki haluaa olla metropoli, johon Suomen kasvu keskittyy. Mutta tuleeko siitä sellaista? Kenelle bulevardit ja pilvenpiirtäjät rakennetaan? Kuka ne maksaa?”

Toivottavasti taka-ajatus ei kulje vanhan rallin sanoin: ”Kyllä valtio kyydin maksaa…” Sellaisia merkkejä kun on ilmassa.

Keskustelua onkin tarpeen jatkaa. On Suomen pääkaupungin tulevaisuudessa niin suurista asioista kysymys.