Hallitus otti kunnon aikalisän sote-uudistukselle
Pääministeri Juha Sipilän hallitus otti keskiviikkona vuoden aikalisän sosiaali- ja terveydenhuollon uudistuksessa.
Se astuu voimaan 1.1.2020. Ensimmäiset maakuntavaalit lykättiin ensi vuoden lokakuuhun.
Hallitus teki välttämättömyydestä hyveen.
Eduskunnan perustuslakivaliokunta esitti yksimielisesti niin monia kriittisiä huomioita erityisesti sotepalveluiden valinnanvapautta koskevasta lakiesityksestä, että oli järkevää ottaa kunnon lisäaika lakipaketin korjaamiseen.
Hallitus päätti kirjoittaa valinnanvapauslain kokonaan uusiksi.
Viime viikon ensikommenteissa ministerit vielä arvioivat, että täydentävän lakiesityksen antaminen olisi riittänyt.
Hallituksen suunnitelman mukaan perustuslakivaliokunnan vaatimat muutokset kirjoitetaan pykäliksi lokakuun loppuun mennessä, minkä jälkeen ehdotus lähtee kuuden viikon lausuntokierrokselle.
Myös puolueet saavat lisäaikaa maakuntavaalien ehdokkaiden etsimiseen ja äänestäjien aktivoimiseen.
Lausuntojen käsittelyn jälkeen hallitus antaa lakipaketin eduskunnalle ensi vuoden helmikuun lopussa tai maaliskuun alussa.
Eduskunnan pitäisi hyväksyä lakipaketti toukokuun loppuun mennessä, jolloin lait voisivat tulla voimaan kesäkuussa.
Hallituksen suunnitelman mukaan ensimmäiset maakuntavaalit pidetään ensi vuoden lokakuussa ja vaaleilla valitut maakuntavaltuustot aloittavat työnsä vuoden 2019 alussa. Niille jää vuosi aikaa valmistella uudistuksen toimeenpanoa.
Myös puolueet saavat lisäaikaa maakuntavaalien ehdokkaiden etsimiseen ja äänestäjien aktivoimiseen.
Sitäkin voidaan pitää hyvänä, että ensi vuoden alussa pidettävät presidentinvaalit pysyvät pelkästään presidentinvaaleina.
Äänestäjien ei tarvitse täytellä erivärisiä lippuja maakuntavaalien ja presidentinvaalien ehdokkaille.
Siirtoa voidaan perustella myös soteuudistuksen keskeisten valmistelijoiden vaihtumisella.
Alivaltiosihteeri Tuomas Pöysti ilmoitti tiistaina vetäytyvänsä valinnanvapauslain valmistelusta sillä perusteella, että hänet on nimitetty ensi vuoden alusta valtioneuvoston oikeuskansleriksi.
Näin hän välttää tilanteen, jossa olisi voinut joutua ylimpänä oikeudenvalvojana arvioimaan itse valmistelemansa lain perustuslainmukaisuutta valtioneuvostossa.
Myös esittelevä ministeri on vaihtumassa.
Kansanedustaja Annika Saarikko nimitetään ensi maanantaina perhe- ja peruspalveluministeriksi Juha Rehulan jälkeen.
On kohtuullista, että uudet vetäjät saavat aikaa paneutua kunnolla lakien kirjoittamiseen.
Siirto vie myös aseita poliittiselta oppositiolta.
Nyt ei ole riskiä, että uuden palvelujärjestelmän käyttöönottoon väistämättä liittyvät tekniset ongelmat olisivat pahimmillaan huhtikuussa 2019, jolloin maassa pidetään seuraavat eduskuntavaalit.
Toisaalta sotea koskeva lainsäädäntö on voimassa ja uudet maakuntavaltuustot töissä keväällä 2019. Sotesta on vaikea tehdä enää suurta eduskuntavaaliteemaa siinä vaiheessa.
Lisäaika on toivottavasti omiaan tasoittamaan myös poliittisia intohimoja soten ympärillä.
Kun oppositio ei voi enää syyttää hallitusta liiasta kiireestä, asialliselle keskustelulle ja eduskuntakäsittelylle on hyvät edellytykset.