Hallituksen talouspolitiikka joutuu todelliseen testiin vasta syksyllä

Pääkirjoitus

Hallitus julkaisi keskiviikkona neljännen lisätalousarviobudjetin. Tuoreimman lisäbudjetin loppusumma on 5,5 miljardia euroa.

Suomen talous on ajautunut koronakriisin myötä vaikeaan tilanteeseen. Hallituksen tavoitteena on tukea omilla toimillaan talouden avaamista ja elpymistä.

Toimenpiteet ovat sen mukaisia. Suomi ottaa tämän vuoden aikana velkaa lähes 19 miljardia euroa. Summa on jättimäinen. Tämä tarkoittaa lisävelkaa yli 3 400 euroa jokaista suomalaista kohti.

Koronakriisin hintalappu on kova. Vaihtoehdot ovat kuitenkin vähissä. Ilman hallituksen toimia tie normaaliin arkeen ja takaisin kasvun tielle olisi paljon kiharaisempi ja hitaampi.

Uusimman lisäbudjetin keskiössä on neljä kohdetta: lapsiperheet, koulutus, investoinnit ja kuntien tuki.

Perheiden tukea ja palveluita lisätään yli 200 miljoonalla eurolla. Ammattikorkeakoulujen ja yliopistojen aloituspaikkojen määrä nousee syksyllä 4 800 kappaleella. Liikenne- ja infrainvestointeja laitetaan käyntiin lähes kahdella miljardilla eurolla.

Kunnat saavat 1,4 miljardia euroa lisää rahaa peruspalveluiden, sosiaali- ja terveyshuollon, koulutuksen ja muiden palveluiden tuottamiseen.

Hallituksen lista tukea saavista kohteista on hengästyttävän pitkä. Tästä huolimatta osa on tyytymättömiä saamaansa tukeen. Tämä vain vahvistaa käsitystä, että sellaista budjettia, johon kaikki olisivat tyytyväisiä, on mahdoton tehdä.

Valtion menoja ja kuluja on helppo lisätä. Se ei tuota tuskaa yhdelläkään poliitikolle.

Suomen onni on ollut se, että se on hoitanut talouspolitiikkaansa vastuullisesti ennen koronakriisiä. Kun talous on hyvässä kunnossa, Suomi saa maailmalta lainaa ennätyksellisen alhaisella korolla.

Jos Sipilän hallitus ei olisi tehnyt kurinalaista ja kunnianhimoista talouspolitiikkaa, Marinin hallituksen liikkumavara olisi selvästi pienempi. Tätä tosiasiaa ei nyt mielellään muistella, vaikka syytä olisi.

Valtion menoja ja kuluja on helppo lisätä. Se ei tuota tuskaa yhdelläkään poliitikolle.

Paljon vaikeampaa on tehdä ikäviä menoleikkauksia. Tämäkin aika on vielä edessä.

Valtionvelan kasvun saaminen hallintaa ja julkisen talouden tasapainottaminen siirtyy hallituksen elvytyspaketin myötä tämän vuosikymmenen loppuun. Siitä, miten nyt tehty lasku maksetaan, pitäisi tehdä päätöksiä vielä tämän hallituksen aikana.

Valtionvarainministeri Katri Kulmuni (kesk.) muistutti US:n blogikirjoituksessaan, että ”Suomella on oltava selkeä suunnitelma siitä, miten saamme velan kasvun hallintaan ja julkisen talouden vakaammalle pohjalle”.

Tavoitteen saavuttamiseksi hallitus ei voi Kulmunin mukaan välttyä veronkorotuksilta ja menoleikkauksilta. Tarve on ilmeinen myös paljon esillä olleille rakenteellisille uudistuksille.

Laskun maksamiseksi hallitus aikoo nostaa työpaikkatavoitettaan nykyisestä 60 000 työpaikasta merkittävästi ylöspäin. Sitä, kuinka korkealle uusi tavoite asetetaan ja miten siihen päästään, päätetään vasta myöhemmin.

Jo nyt on kuitenkin selvää, että päätökset vyön kiristämisestä ja rakenteellisista uudistuksista tulevat olemaan Marinin hallituksen ensimmäinen todellinen koetinkivi.

Maalia ei voi siirtää jatkuvasti eteenpäin. Syksyyn mennessä hallituksen on pysyttävä kertomaan, mitä ja missä aikataulussa julkinen talous laitetaan kuntoon.