Halla-ahon haaste sopii keskustalle
Politiikan toimittajat järjestivät maanantaina väittelytilaisuuden, jossa keskustan puheenjohtaja Annika Saarikko ja perussuomalaisten puheenjohtaja Jussi Halla-aho ottivat mittaa toisistaan.
Yhdistys osoitti hyvää poliittista vainua nostamalla juuri tämän parivaljakon esille. Onhan perussuomalaisten ja keskustan kisa yksi mielenkiintoisimmista aiheista huhtikuun kuntavaaleissa.
Perussuomalaisten taktiikka on selvä. Puolue haastaa keskustan asemaa maaseutukuntien ykköspuolueena.
Jussi Halla-aho on kertonut julkisuudessa toivovansa keskustalle niin suurta selkäsaunaa, että se lähtisi hallituksesta kuntavaalien jälkeen.
Halla-aho yrittää siis avoimesti tehdä kuntavaaleista yleispoliittiset vaalit. Tämä on sinänsä sallittua. Oppositiopuolueilla on yleensäkin tapana hakea kuntavaaleista nostetta seuraaviin eduskuntavaaleihin. Näin keskustakin on menetellyt ollessaan oppositiossa.
Kuntavaalien yleispoliittista luonnetta vahvistaa myös niiden ajankohdan muutos. Ne järjestetään nyt tasan eduskunnan vaalikauden puolivälissä. Näin niistä tulee väistämättä eräänlaiset välivaalit, joissa äänestäjät ottavat kantaa myös kulloisenkin hallituksen tekemisiin.
Halla-aho menee kuitenkin pidemmälle kuin aiemmat oppositiopuolueet. Perussuomalaiset ei esitä edes mitään erityistä kunnallispoliittista ohjelmaa äänestäjille.
Perussuomalaisia voidaan syyttää jopa äänestäjien harhaanjohtamisesta. Kunnissa ei päätetä EU:n tukipaketeista tai valtion talouspolitiikasta vaan kuntien asioista.
Kuntavaaleilla on tällä kertaa aivan erityinen merkitys nimenomaan paikallisvaaleina. Seuraavat valtuustot pääsevät miettimään koko kunnan roolin uusiksi, kun vastuu sosiaali- ja terveyspalvelujen järjestämisestä siirtyy hallituksen suunnitelman mukaan maakunnille vuoden 2023 alussa.
Halla-ahon haasteen uskoisi herättävän keskustalaiset huomaamaan, mistä kuntavaaleissa on kysymys. Perussuomalaisten tavoitteena on keskustan nitistäminen.
Perussuomalaisten strategia tarjoaakin keskustalle erinomaiset edellytykset vastata haasteeseen. Se näkyi myös maanantain keskustelussa. Annika Saarikko halusi viedä huomion niihin asioihin, joista kuntavaaleissa oikeasti päätetään.
Saarikko ei nyhtämälläkään saanut Halla-aholta vastauksia, mitä keskustalaiset kuntapäättäjät ovat tehneet väärin tai miten perussuomalaiset osaisivat hoitaa kuntalaisten asioita paremmin.
Saarikko pääsikin sivaltamaan terävästi Halla-ahon heikkoihin kohtiin. Hän kiitteli helsinkiläisen tohtorin yhtäkkistä kiinnostusta maaseutua ja suomalaisia maakuntia kohtaan.
Halla-ahon haasteen uskoisi herättävän keskustalaiset huomaamaan, mistä kuntavaaleissa on kysymys. Perussuomalaisten tavoitteena on keskustan nitistäminen.
Haaste on annettu ja siihen pitää vastata. Ensimmäiseksi keskustan pitää ryhdistäytyä ehdokkaiden etsinnässä. Kuntavaalien tulos ratkeaa pitkälti sen mukaan, miten puolueet onnistuvat ehdokasasettelussa.
Keskustan pitää esittää myös kaikissa kunnissa selkeä vaaliohjelma, joka keskittyy kunnan palveluiden kehittämiseen ja elinvoiman vahvistamiseen.
Keskustan valttina on myös puolueen pitkä perinne vahvana kuntapuolueena.
Keskusta kykenee esittämään perussuomalaisiin verrattuna ylivoimaiset näytöt asioiden hyvästä hoidosta sadoissa suomalaisissa kunnissa. Perussuomalaisten kuntapäättäjien näytöt vastuun kantamisen kyvystä ja halusta ovat keskustaan verrattuna kovin vaatimattomat.
Eduskuntavaalien kannatusta mittaavissa gallupeissa perussuomalaiset ovat tällä hetkellä seitsemän, kahdeksan prosenttiyksikköä suurempi puolue kuin keskusta. Perussuomalaisten taktiikan voi lukea niinkin, että puolueessa myönnetään, että sillä on täysi työ voittaa keskusta kuntavaaleissa.
Tämän soisi vahvistavan taistelutahtoa myös keskustassa. Tavoitteena pitää olla vähintäänkin perussuomalaisten lyöminen huhtikuussa.
