Ala-arvoista keskustelua talouskasvun tekijöistä

Suomen myönteinen talouskehitys on yllättänyt niin asiantuntijat kuin suurimman osan poliitikoistakin. Vienti vetää paremmin kuin vuosiin, bruttokansantuote kasvaa, työttömyys pienenee, kuluttajien ja yritysten luottamus tulevaan on vahva.

Vuosikymmenen taaperruksen jälkeen hyvät talousuutiset ovat enemmän kuin tervetulleita. Talouskasvun seurauksena on alkanut myös ikävä keskustelu siitä, kenen ansiota talouskasvu on.

Opposition mielestä talous on kasvanut hallituksesta huolimatta. Kirkasotsaisimmat opposition edustajat ovat jopa väittäneet, että talouskasvu johtuu edellisen hallituksen toimista. Perusteltuja syitä, miksi näin on, ei ole jostain syystä osattu kertoa.

Jos talousluvut lerpattaisivat samalla tavalla alaspäin kuin edellisen hallituksen aikana, on vaikea kuvitella, että oppositio ei syyttäisi hallitusta epäonnistuneesta talouspolitiikasta. Vielä vaikeampaa on kuvitella jonkun opposition edustajan tunnustavan, että heikko talouskehitys on seurausta edellisen hallituksen virheistä.

Poliitikoille tuntuu olevan sietämättömän vaikeaa antaa tunnustusta hyvin tehdystä työstä. Yleinen ajatustapa näyttää olevan, että niin hyvää ei ole olemassa, ettei siinä olisi jotain huonoa.

Elinkeinoministeri Mika Lintilä (kesk.) kiteyttää tilanteen osuvasti Suomenmaan verkkolehden haastattelussa (2.8.): ”Tämä on vanha klassinen. Jos tapahtuu hyviä asioita, hallituksella ei ole niissä roolia, jos taas huonoja, se on hallituksen vika”.

Poliitikoille tuntuu olevan sietämättömän vaikeaa antaa tunnustusta hyvin tehdystä työstä.

Hyvä taloudenhoito perustuu luottamukseen ja ennustettavuuteen. Tuoreiden talouslukujen valossa kansalaisten ja yritysten usko tulevaisuuteen on korkealla tasolla.

Hyvästä talouskasvusta huolimatta valtion taloustilanne on edelleen vaativa. Suomi velkaantuu edelleen noin viiden miljardin euroa vuodessa.

Hallituksen tavoite lopettaa velaksi eläminen vuoteen 2021 mennessä on kova tavoite. Jos talouskasvu jatkuu, sen saavuttaminen on mahdollisuuksien rajoissa.

Parantunut työllisyyskehitys antaa uskoa, että hallituksen tavoite työllisyysasteen nostamisesta 72 prosenttiin voi jopa toteutua.

Vuosi sitten juuri kukaan ei uskonut, että talous lähtee ripeään kasvuun. Tänä päivänä juuri kukaan ei usko (vähiten opposition edustajat), että hallitus pääsee työllisyystavoitteiseen ja onnistuu taittamaan valtionvelan kasvun suunnitellusti.

Jos kaikesta huolimatta näin käy, yksi asia on varma. Opposition edustajat tulevat kertomaan, että me teimme sen hallituksesta huolimatta.