Ajatuspajalta hyvä analyysi mutta ongelmallisia suosituksia
Vuoden alussa toimintaansa uudistanut ajatuspaja e2 julkaisi maanantaina jälleen mielenkiintoisen yhteiskunnallisen raportin otsikolla ”miksi hallitukset kompuroivat”.
Vastausta kysymykseen etsittiin puolueiden kannattajien näkemyseroista, joita selvitettiin laajalla kyselytutkimuksella.
Raportin mukaan sekä nykyinen Juha Sipilän hallitus että oppositio ovat ideologisesti kohtalaisen yhtenäisiä, jos asiaa mitataan perinteisillä konservatiivi-liberaali ja vasemmisto-oikeisto -akseleilla.
Hallituspuolueiden kannattajat ovat konservatiiveja ja sijoittavat itsensä keskiviivan oikealle puolelle.
Oppositiopuolueista vihreät, SDP ja vasemmistoliitto ovat puolestaan arvoliberaaleja ja löytävät paikkansa keskiviivan vasemmalta puolelta.
Tutkimuksen mukaan sekä nykyinen hallitusrintama että oppositio ovat sen sijaan epäyhtenäisiä monissa politiikan asiakysymyksissä.
Hallituspuolueiden kannattajia yhdisti vain viisi asiaa, kun vastaajille esitettiin 50 asiakysymystä.
Keskustan, kokoomuksen ja perussuomalaisten kannattajia yhdistivät maanpuolustushenkisyys, ymmärrys julkisen talouden leikkausten tarpeellisuudesta sekä näkemys siitä, että Suomi kantaa jo riittävän suuren vastuun globaalien ongelmien ratkaisusta.
Sen sijaan hallituspuolueiden kannattajien näkemykset erosivat erityisesti suhtautumisessa Euroopan Unioniin, maahanmuuttajien kotouttamiseen ja Venäjään.
Liian tiukat ennakkoehdot voisivat johtaa kuitenkin poliittiseen umpikujaan vaalien jälkeen.
Samat kysymykset jakoivat toisaalta myös oppositiopuolueiden kannattajia.
He olivat yhtä mieltä oikeastaan vain hallituksen esittämien julkisen talouden säästöjen vastustamisesta.
Tutkimuksen perusteella keskustan puheenjohtaja Juha Sipilä menetteli viisaasti viime vaalien jälkeen, kun hän käytti kokonaisen päivän neuvotteluihin perussuomalaisten kanssa EU-politiikasta, ulkopolitiikasta ja maahanmuutosta.
Sipilän hallituksen toimintaedellytykset olisivat jääneet paljon huonommiksi, ellei EU-politiikan ja maahanmuuttopolitiikan linjauksia olisi kirjattu tarkasti hallitusohjelmaan.
Seuraavan kerran näiden yhteisten linjauksien pitävyyttä testataan lähiviikkojen aikana, kun eduskunta päättää suhtautumisestaan Paavo Väyrysen kansalaisaloitteeseen eurojäsenyyttä koskevan kansanäänestyksen järjestämisestä.
Tutkijat päättelevät, että Suomeen on hyvin vaikea muodostaa hallitusta, jolla olisi selkeä yhteinen tahtotila ja ohjelma, johon kaikkien hallituspuolueiden kannattajat voisivat sitoutua.
Tälle johtopäätökselle on perusteensa. Sen sijaan tutkijoiden suosituksista tilanteen korjaamiseksi voidaan olla eri mieltä.
Tutkijat nimittäin suosittavat, että puolueet ilmoittaisivat ennen vaaleja ehdottomat kynnyskysymyksensä sekä hallitusohjelmaan että mahdollisiin kumppaneihin nähden.
Liian tiukat ennakkoehdot voisivat johtaa kuitenkin poliittiseen umpikujaan vaalien jälkeen. Varoittavaksi esimerkiksi sopii Espanja, jossa on ollut vaikeuksia muodostaa hallitusta edes uusintavaalien jälkeen puolueiden ehdottomien kantojen vuoksi.