Isommin Itä-Suomesta
Petteri Orpon hallitus lupaa toteuttaa ”Pohjoisen ohjelman” ja ”Itä-Suomen visiotyön” toimenpiteet. Vanhan sanonnan mukaisesti hallitusohjelma on tältä osin oikeansuuntainen, mutta riittämätön, etenkin Itä-Suomen osalta. Ja tämä on osittain alueen omaa syytä.
Pohjoisen ohjelma ja Itä-Suomen visiotyö eroavat merkittävästi toisistaan. Pohjoisen ohjelmaa valmistelivat pohjoiset maakunnat, korkeakoulut, järjestöt ja keskus- ja seutukaupungit vuosien ajan. Kun sain käsiini sen erään version syksyllä 2021, totesin, että tämä lähestymistapa pitäisi omaksua myös Itä-Suomen suuralueella.
Pohjoisen toimijat kirjoittivat alueensa tulevaisuutta siitä lähtökohdasta, mihin muuttuvan maailman haasteisiin pohjoiset alueet tarjoavat ratkaisuja ja vastauksia koko Suomelle maailmalle.
Esitin, että itäsuomalaiset toimijat toimisivat samoin: pitää kysyä, mitkä ovat vahvuuksiamme maailman tulevissa muutoksissa; mitä osaamme parhaiten Suomessa; missä olemme kilpailuvoimaisia maailmalla; mihin meidän kannattaa erikoistua?
Mutta loppuvuodesta 2021 Venäjän toimenpiteet nopeasti kiristivät kansainvälisen ilmapiirin ja vain muutamaa kuukautta myöhemmin Venäjä aloitti laajamittaisen hyökkäyksen Ukrainaan. Pitkän tähtäimen suunnitelmat unohtuivat.
Itä-Suomen visiotyö tuotti hyödyllisiäkin toimenpide-esityksiä, mutta ilman tarvittavia resursseja.
Sodan seurauksena Itä-Suomen asema muuttui taloussuhteiden katketessa. Valitettavasti tämän muutoksen syvyyttä ja realiteetteja ei riittävästi tiedostettu Marinin hallituksen johtavien poliitikkojen parissa.
Julkisuuden huomio oli pääasiassa päivittäisen rajakaupan ja matkailun asioissa ja rajaseudun asukkaiden tunnoissa. Sitten sopulilauma siirsi huomionsa Nato-kysymykseen ja hybridivaikuttamiseen.
Suuret talousrakenteiden muutokset heijastuivat koko Eurooppaan, koko Suomeen ja erityisesti Itä-Suomeen paljon syvemmin kuin siinä, mitä julkisuus eniten seurasi.
Suomen avainyritysten markkinatappioiden, tuotantopanoksien saatavuuden, väylärasituksen ja logistiikan muutosten sisäistäminen epäonnistui. Marinin hallituksen asettama valtiosihteerityöryhmä laastaroi joitakin vaurioita pienehköillä summilla.
Itä-Suomen visiotyö tuotti hyödyllisiäkin toimenpide-esityksiä, mutta ilman tarvittavia resursseja.
Alueen maakunnatkin saavat katsoa peiliin. Kiire kilpailla pienten yksittäisten asioiden saamisesta visiotyön papereihin sivuutti alueen ison yhtenäisen tilannekuvan tarpeen.
Peiliin saa katsoa keskustakin. Se lanseerasi isolla huomiotyöllä ”Itä-Suomen erityistalousalueen”, josta puuttui sisältö. Saaliiksi jäi huomiohakuinen keskustelutapahtuma Lappeenrannan puoluekokouksessa ja asian uudelleen lämmittely vaaliohjelmassa. Konkretia puuttui ja tarvittavien panostusten mittasuhde jäi heikolle ymmärrykselle.
Orpon hallitus voisi vielä parantaa suoritusta.
Orpon hallitus otti askeleita oikeaan suuntaan mm. lupaamalla panostusta Karjalan rataan ja 5-tien erääseen pullonkaulaan.
Mutta nämä summat ovat parhaimmillaankin epävarmana pidettävässä ”investointipaketissa”, johon kohdistuviin valtion omaisuuden myyntituloihin on jo etukäteen tartuttu hallituspuolueiden vahvojen vaikutusalueiden kourin. Päätökset ja toimeenpanot ovat mutkien takana.
Orpon hallitus voisi vielä parantaa suoritusta. Se voisi pyytää Itä-Suomen toimijoilta Pohjoisen ohjelman kanssa vertailukelpoisen esityksen. Jos näin onnellisesti kävisi, ei Itä-Suomen toimijoiden enää kannattaisi sortua kilpailuun pikku-erikoistumistensa huomiosta.
Itä-Suomi voi tuottaa koko Suomelle ja maailmalle ratkaisuja monella alalla. Vaikkapa UEF Joensuun metsäosaaminen, Lappeenrannan LUT:n energiatutkimus ja Pohjois-Savon turvallisuusklusteri käyvät esimerkeistä. Kuten myös ”biojalan” rakentaminen Suomen puhtaan siirtymän toteutukseen maa- ja metsätalouden ympärillä.
Onko huomattu, että Ylä-Savoon sijoittuva Valion ja St1:n Lantakaasu on valtava kotimainen ”päästötön öljylähde”, joka syrjäyttää fossiilista polttoainetta ja samalla tuottaa mm. kiertolannoitteita, eli syrjäyttää fossiilienergiaa ja uusiutumattomien luonnonvarojen käyttöä maatalouden tuotantopanoksissa. Konkreettisia talous- ja ympäristöhyötyjä nopeasti ja samalla kertaa.
Savon ja Karjalan ratojen todellinen kehittäminen korvaisi Saimaan kanavan liikenteen estymisen.
Ja jos niihin olisi panostettu samalla tavoin kuin 4-tiehen ja Pohjanmaan rataan, ei mitään erillisiä ohjelmia tarvittaisi. Tarve on miljardiluokkaa ja sen toteuttaminen palvelisi koko Suomea.
Ennen kaikkea Itä-Suomi tarvitsee nyt sekä omissa että hallituksen toimissa konkretiaa. Tällä hetkellä konkretiaa on se, että hallitusohjelman epävarmassa investointipaketissa on 1,35 miljardia länteen, vajaa 0,4 miljardia itään.
Painopiste ei vastaa puheiden sisältöä.