Kuntapäättäjällä valta ja vastuu

Suomalainen hyvinvointiyhteiskunta perustuu vahvalle demokraattiselle paikalliselle päätösvallalle.

Kuntajärjestelmän ytimenä on, että kansalaiset itse päättävät ja vastaavat itseään koskevien asioiden toteuttamisesta.

Jatkossa koulutus ja varhaiskasvatus ovat vielä nykyistäkin vahvemmin kuntien ydintehtävää. Niiden osuus kuntien budjetista tulee olemaan 60–85 prosenttia.

Kuntapäättäjän päätehtävä on siis kehittää ja tukea koulutuksen ja varhaiskasvatuksen laatua ja kehittymistä. Siinä onnistuminen takaa parhaat lähtökohdat kuntalaisten omien lasten ja nuorten hyvälle tulevaisuudelle.

Laadukkaat palvelut toimivat tulevaisuudessa varsin vahvoina kunnan vetovoimatekijöinä.

Perusopetuksen tasa-arvo, laatu ja tulokset ovat paljolti kiinni siitä, miten opetus paikallisesti järjestetään.

Monet tilastot osoittavat, kuinka eri tavoin resursseja kohdennetaan keskenään samanlaisissa kunnissa. Kyse on siis mitä suurimmassa määrin arvovalinnoista.

Valinnat eivät koulutuksenkaan osalta rajoitu vain varhaiskasvatukseen ja perusopetukseen, vaan kuntapäättäjät määrittävät vahvasti myös ammatillisen koulutuksen järjestämistä, mutta erityisesti lukiokoulutusta.

Myös vapaa sivistystyö ja taiteen perusopetus ovat kuntapäättäjien käsissä.

Valitettavasti kuntien edellytykset järjestää perusopetusta ovat hyvin erilaisia ja laatuerot ovat revenneet kuntien välillä.

Oppilaiden saaman opetuksen määrässä voi olla jopa yli puolen kouluvuoden mittainen ero perusopetuksen aikana.

Suurimman opetusryhmän koko voi vaihdella 14–38 oppilaan välillä. Tämä siitä huolimatta, että uusi opetussuunnitelma edellyttää yhä yksilöllisempää opetusta oppilaille.

Erityisopetusta saa osassa kuntia huomattavan pieni osuus oppilaista. 15:ssä kunnassa erityistä tukea saavien oppilaiden osuus on alle kolme prosenttia oppilaista – yli 30:ssä kunnassa tätä tukea saa yli 10 prosenttia oppilaista.

Koulujen väliset erot kasvavat huimasti kouluvalinnan kiihtyessä etenkin suurissa kaupungeissa.

Opettajien täydennyskoulutus on useissa kunnissa ollut täysin puutteellista.

Uuden oppimisen edellyttämissä materiaaleissa ja välineissä (esim. tieto- ja viestintäteknologiset laitteet ja uudet oppimateriaalit) on suuria puutteita.

Suurella osalla kunnista ei ole lainkaan lain edellyttämää koulutuksen arviointijärjestelmää.

Kuntarakenne ei saa olla pyhä. Kunnan itsenäisyys ei saa olla pyhä. Kuntapäättäjän asema ei saa olla pyhä.

Niiden perusta ja tavoite sen sijaan on pyhä. Se on kansalaisen hyvinvoinnin edistäminen ja hyvän tulevaisuuden rakentaminen parhaalla mahdollisella tavalla. Siihen kuntapäättäjällä on valta ja siitä kuntapäättäjällä on vastuu.