Voihan perjantai!

Nenonen

Istuin perjantaiaamuna torikahvilassa ”nuorten tuottajien” eli parin ikäiseni perunantuottajan kanssa. Kun ei tarvitse arvailla puoluekantaa niin kerroin huoleni siitä, että Kulmunin lähtölaskenta on alkanut.

Esiintymiskoulutuslasku oli yllättänyt kaikki, Katrin itsensäkin. Asiaa pyöritettiin nyt sellaisella voimalla, että tiukkaa tulisi.

Saunoja tapaa palaa vuorotellen, ei ollut pitkä aika siitä kun Katri, takaa ohjaillun oloisesti, oli jämäkämpää kuin onkaan. Rinne sai mennä.

Tuli pandemia. Jos Rinne olisi jatkanut pääministerinä, hän olisi päivittäisissä kello 15.00 tiedotustilaisuuksissa päästänyt heinähäkillisen sammakoita ja demareiden kannatuslukema olisi 17 prosenttia.

Mutta tuli Sanna Marin, jäätävän asiallisesti esiintyvä pääministeri, joka jätti varjoonsa koko muun rivin. Ajatelkaa mikä mainosarvo, neljänä-viitenä päivänä viikossa.

Katri Kulmunin epävarmuus tai pelkkä vaatimattomuus näyttää kieltämättä ruudussa pahalta.

Opetuskaan ei auta kaikkeen, kuten Erno Paasilinna sanoi, ainoa oppinut on itseoppinut, muut ovat opetettuja. Päälle liimattu jämäkkyys näkyy.

Kannatuslukemat olivat tuoreet, toki parin prosentin virhemarginaalilla, mutta lohduttomat, 10,7.

Vastahan tässä hilluttiin pääministeripuolueen pää-äänenkannattajan pääpakinoitsijana, kannatuslukemat suunnilleen nykyistä demaritasoa. Voi kävellä keskellä katua, väistämättä ketään.

Perjantaina 5. 6. maksoin viikonlopun ruokaostokset kello 11.47. Kassalla rouva heitti hihnalle vielä Apu-lehden, koska kansikuvatyttönä oli valtiovarainministeri Katri Kulmuni.

Kun heräsin päiväunilta ja avasin puhelimen, oli iltapäivälehtien nettisivuilla ykkösuutisena Katri Kulmunin ero.

Oli koko illan ykkösuutinen, myös Ylen venäjänkielisissä uutisissa. Mielessä kävi ajatus, että mahtavat suomenvenäläiset ihmetellä, vastuun kantava ministeri.

Väistämätön oli tapahtunut äkkiä, suoraselkäisesti. Muistin juhannuksen 2003, Terrace Mar-hotelliin Madeiralle kiiri tieto, että Anneli Jäätteenmäki on eronnut. Hän jäi henkiin.

Katri Kulmuni jää tästä mylläkästä henkiin. Katri Kulmunilla on täysi oikeus yrittää uusia puheenjohtajuutensa.

Ja tässä, näinä kuukausina kertyy sitä kovaa oppia, jota ei voi 50 000 eurollakaan ostaa. Sitä kutsutaan kasvamiseksi.

Jari Nenonen Jari Nenonen on haminalainen kirjailija ja pakinoitsija. Hän on kirjoittanut Suomenmaahan vuodesta 1977. Nenosen motto on "Ei se niin vakavaa ole”.

Ei kommentteja

Voit kommentoida kirjauduttuasi palveluun. Tarvitset kirjautumiseen Suomenmaa-tunnuksen