Kiva reppu sulla
Ajat niin muuttuvat. Kun ennen, en sano että hyvään aikaan, joku tukkijätkä saattoi kämpillä herättää kateutta uuden, oikein nahkaisen repun kanssa, niin nyt sen tekee pääministeri.
Ennen ei ollut muuta sosiaalista kuin sosiaalilautakunta. Media oli jotain ruottalaista. Nyt on sosiaalinen media, joka estää ihmisiä tapaamasta kasvokkain. Ei tarvitse, kun voi elää vale-elämää verkossa.
Naurattaa se teeskentely, kaikki on niin ihanan hienoa. Ruuat kuvataan ja repun lisäksi kuvataan oma peppu. Huulia pörhistetään. Laitetaan maailmanlaajuiseen levitykseen.
Jää kertomatta, että lapsen todennäköinen isä on häipynyt, pikavippivelat painavat päälle ja kuvien vaatteet ovat vain Zalandolta lainassa.
Sitten ovat poliitikot, esimerkiksi pääministeri. Hän, joka paheksui sitä että Sipilällä oli pakkasella logolla varustettu pipo. Hän ihquttaa väkeä esittelemällä tosi kivan nahkarepun. Varmaan löytyy kuitti, ovathan ne jotain oppineet.
Ihan en menisi vannomaan, että kaikista koronan aikana esitellyistä Marimekoista löytyy kuitti. Toki hienoa että on suomalaista, niin suomalaista kuin nyt Virossa, Liettuassa, Portugalissa, Kiinassa, Thaimaassa ja Intiassa valmistetut voivat olla.
Reppua ihastellessa voi unohtua se, että koronan hoidossa on viivytelty ja haahuiltu tai että ikäviä budjettiasioita voi ihan vain paeta.
Julkisuus tuntuu maistuvan. Kun ollaan telkkarista tuttu. Ihan itse saa päättää että onko liu’uttamassa julkisuuskuvaansa esimerkiksi arvostetun puoluesiskonsa Liisa Jaakonsaaren suuntaan vai Martina Aitolehden suuntaan.
Ihmiset eivät vieläkään ota rokotteita. Salaliittoteoriat jylläävät, missä enemmän, missä vähemmän. Herra tautia lisätköön, kuin tilauksesta kerrottiin että siruista on pulaa.
Totta kai, kun niitä istutetaan koronarokotteen mukana. Ja aikuiset ihmiset uskovat! Luulossaan vahva löytää itsensä teho-osastolta.
Jos teho-osastolle ei pääse koronan kanssa, niin sähköpotkulaudan kanssa sitten. Ennen vanhaan polvihousuja ja potkulautoja käyttivät vain pikkulapset, nyt aikuiset.
Jos 60-luvun alussa joku olisi mennyt kioskille mopon tai Jawan kanssa kypärä päässä, niin olisi saanut ikuisen pilkan. Kypärä!
Potkulautailijat jatkavat ”urheaa” perinnettä. Kekkosen aikaan ministeri Väinö Leskiselle sentään riitti muovikassi.