Autuuden vaikeus
Suomikin on siirtymässä pikkuhiljaa siihen, että yhteiskunta ei pidäkään kaikista huolta, ainakaan hyvää huolta. On kolmannen sektorin toimijoita, on hyväntekeväisyyttä.
Kun tavallinen ihminen seisoo leipäjonon tiskin takana ja jakaa hengen pitimiksi ruokaa huono-osaisille, ollen usein sitä itsekin, niin se on pyyteetöntä.
Kun poika Hursti, isänsä jalanjäljissä pyörittää valtavaa auttamistoimintaa, niin julkisuus tulee sivutuotteena, julkisuuden vuoksi sitä ei tehdä.
Mutta sitten on teemuselänteitä, jotka salamavalojen räpsyessä antavat kymppitonnin ja siunauksensa. Hyvä sekin, mutta portsarirahoja heidän varallisuudessaan.
Kun joku nousee julkisuuteen vaikka viihdeohjelmassa, niin kohta hän on kummi jossain Afrikassa. Antaa kasvot hyväntekeväisyydelle, kuten ajatellaan.
Pitäisi vähän määritellä esiintymään pyrkivien ihmisten psyykeä, ihan näin kyökkifilosofina.
Melkoinen narsismi liittyy julkisuudessa toimivien persoonaan usein. Se että pitää nälkiintynyttä lasta sylissä savannilla, on hieno asia. Hienous himmenee, ainakin kyynikon mielessä heti, kun siihen tulee kamera ja kuva on kohta lehdissä. Autuaita ollaan.
Moni joka haluaa antaa kuvan olevansa Äiti Teresa, on pikemminkin Teresa Orlowski. Ei tarvitse googlata, on aikuisviihdetähti.
Kaikkea hyvää kaikille; Mikko Kuustonen ja Paleface. Ai niin, uusi äänite on valmistunut.
Hyväntekeväisyysjuhlat ovat niin amerikkaa. Laitetaan parasta päälle, poseerataan sponsoriseinän edessä, kiva on jos tissiä vilahtaa. Juodaan samppanjaa ja mennään jatkoille.
Sellaista alkaa olla yhä enemmän Suomessakin. Ei voi väheksyä Lastenklinikan kummeja, mutta on siellä niitäkin, jotka ostavat halvalla palstatilaa.
Julkisuus on siitä perkeleellistä, että sen makuun päässyt saa vieroitusoireita.
Tämän vuoden juhannus taisi olla ensimmäinen, kun Johanna Raunio ei enää ollut iltapäivälehtien laajassa jutussa, ilman asian häivää. Lotta Näkyvä, kuka liekin, sijaistaa vuonna 2017.
Pelastusarmeija on pyyteetön auttaja, näin haluan uskoa. Heidän kampanjassaan köyhiä esittävät ainakin presidentti Tarja Halonen ja Angry Birds-miljonääri Westerbacka. Kampanja ei ole onnistuneimpia. ”Näin meillekin olisi voinut käydä”. Olisi olisi, mutta kuvauksen jälkeen mennään omaan vaurauteensa. Jopa kornia.