Keskustan linjapuolustus kesti perussuomalaisten rynnistyksen – kuntakartta pysyy keskustanvihreänä
Ei tullut pelättyä perussuomalaista kuntajytkyä eikä keskustan suurta romahdusta.
Keskusta onnistui rutistamaan sekä kannatusmittauksia että viime eduskuntavaaleja paremman tuloksen ja pitämään perussuomalaiset niukasti takanaan 14,9 prosentin kannatuksellaan. Eroa Jussi Halla-ahon joukkoihin jäi lopulta 0,4 prosenttiyksikköä.
Edellisiin kuntavaaleihin nähden takkiin tuli 2,6 prosenttiyksikköä ja vajaat neljäsataa valtuutetun paikkaa meni, mutta keskustan puheenjohtaja Annika Saarikko saattoi kommentoida puolueensa suoritusta vaali-iltana varsin tyytyväisenä.
Saarikon toistama viesti oli, että keskustan aurinko ei ole laskemassa vaan nousemassa. Keskusta pitikin paikkansa valtuutettujen määrällä mitattuna ylivoimaisesti suurimpana puolueena ja Suomen kuntakartta pysyy edelleen vahvan keskustanvihreänä.
Perussuomalaista väriä kartalle tuli vain muutaman läiskän verran. Perussuomalaiset muodostavat suurimman valtuustoryhmän nyt Kankaanpäässä, Kihniössä, Ylöjärvellä, Hämeenkyrössä, Orimattilassa ja Haminassa.
Keskusta menetti kyllä asemiaan lukuisissa kunnissa, mutta selvisi varsin monissa yhden tai kahden valtuutetun menetyksellä. Nekään eivät välttämättä menneet arkkiviholliselle perussuomalaisille, vaan jollekin muulle puolueelle tai ryhmälle.
Tärkeissä keskisuurissa provinssikaupungeissa keskusta selviytyi kohtuullisesti. Rökäletappion puolue kärsi muun muassa Savonlinnassa, joka joutui hallituksen sote-mallissa vasten tahtoaan nielemään pysymisen Etelä-Savon yhteydessä.
Savonlinnassa keskusta menetti peräti kuusi paikkaa. Perussuomalaisten sijasta potin korjasi kuitenkin piskuinen Liike Nyt, joka sai Savonlinnaan kuuden hengen valtuustoryhmän.
Keskusta teki lopulta vaaleissa puheenjohtajansa Annika Saarikon johdolla poikkeuksellisissa olosuhteissa kunniakkaan kampanjan.
Otettu ”torjuntavoitto” saattaa olla kovia viime vuosina kokeneelle puolueelle henkisesti huipputärkeä. Keskustan ympärillä ja sisällä vellonut keskustelu kannatuskadosta saattaa rauhoittua nyt tuntuvasti.
Ehdokkaita keskusta sai jalkeille edelleen eniten, mikä turvasi jo tietyn perustason. Keskustan kokeneet ehdokkaat ja paikallisaktiivit kunnissa tiesivät mitä tehdä ja kampanja-ilme oli vaikeista lähtökohdista positiivinen ja nousujohteinen.
Perussuomalaisten hyökkäykseen keskusta vastasi ampumalla alas perättömiä väitteitä ja kyseenalaistamalla puolueen poliittiset pöytätavat ja yhteistyökyvyn valtuustoissa. Ainakin niissä kunnissa, joissa asiasta on kokemusta, viesti varmasti meni perille erikseen korostamattakin.
Perussuomalaisten odotettua heikompaan suoritukseen vaikutti mitä ilmeisimmin alhaiseksi jäänyt äänestysprosentti: 55,1. Puolue olisi tarvinnut vaalipäivänä äänestäviä kannattajiaan, jotka nyt jäivät ehkä mökeilleen tai kotisohville katsomaan EM-jalkapalloa.
Kokoomuksen ykkössijasta ei kyselykannatuksen perusteella ollut ennakkoonkaan enää epäselvyyttä. Kahdenkymmenen prosentin rajan selvä ylitys oli silti hienoinen yllätys. Siinä alhaiseksi jäänyt äänestysprosentti tälläkin kertaa mitä ilmeisimmin auttoi.
Helsingissä vihreistä ei lopulta ollut kokoomuksen uhkaajaksi kilpailussa suurimman puolueen asemasta. Pormestarin käädyt saa nyt kaulaansa puolueen pormestariehdokas, toisen kauden kansanedustaja Juhana Vartiainen. Hänen tilalleen eduskuntaan nousee varasijalta helsinkiläinen yrittäjä Atte Kaleva.
Puheenjohtaja Petteri Orpon kommenteista paistoi vaali-illan edetessä voitonriemua. Kuntavaalivoiton myötä myös puheet Orpon lähtölaskennasta voi tältä erää unohtaa.
Vaikka pääministeripuolue SDP ylsi toiseksi suurimmaksi, suorituksessa ei ole kehumista. Tulos oli sosiaalidemokraattien huonoin sotien jälkeen.
Jo epäonnistuminen ehdokashankinnassa antoi odottaa epäonnistumista, ja niin myös kävi. Edellisistä kuntavaaleista kannatus laski 1,7 prosenttiyksikköä.
Demarijohtaja-pääministeri Sanna Marin ei pystynyt yli 10 000 äänelläkään pelastamaan Tampereen pormestarin paikkaa Lauri Lylylle. Äärimmäisen täpärä tappio kokoomukselle puolueen vankalla tukialueella kirvelee taatusti Marinia ja koko puoluetta pitkään.
RKP:tä lukuunottamatta kaikki hallituspuolueet hävisivät vaaleissa. Varsinkin vihreillä riittänee lähiaikoina miettimistä kahden prosenttiyksikön tappiossaan. Puolue menetti muun muassa viime vaaleissa valtaamansa Jyväskylän SDP:lle ja putosi kolmanneksi.