Näkökulma: On aika hylätä ummehtunut prismaperhekauhu
Puolet keskustan puheenjohtajistosta on nyt raskaana.
Näin mukavaan tilanteeseen päästiin, kun varapuheenjohtaja Hilkka Kemppi ilmoitti äskettäin toisen lapsensa odotuksesta. Aiemmin puheenjohtaja Annika Saarikko kertoi odottavansa kolmatta lastaan. Molempien vauvojen on määrä syntyä heinäkuun puolivälissä.
Merkille pantavaa oli, että molemmat poliitikot halusivat puhua vauvoista myös yhteiskunnallisesta näkökulmasta. Se on tarpeen maassa, jossa syntyvyys on romahtanut ja väki harmaantuu.
Luvut ovat pysäyttäviä: puolet 35-vuotiaista miehistä ja 35 prosenttia samanikäisistä naisista on lapsettomia. Syntyvyys on laskenut lähes kolmanneksen vuodesta 2010.
Saarikko toivoi, että hän voisi osaltaan rohkaista perheestä tai vielä yhdestä lapsesta haaveilevia.
Perhe on elämän tärkein asia, hän totesi tiedotustilaisuudessaan.
Kemppi puolestaan halusi nostaa esiin sen, että monet lykkäävät lasten tekemistä eri syiden vuoksi. Hän myöntää, että hekin pohtivat oikeaa aikaa toiselle lapselle.
– Tulimme siihen tulokseen, että ei ole olemassa oikeaa aikaa tai toisinpäin: aina on oikea aika. Elämäntilanne joustaa kyllä, Väestöliiton puheenjohtajanakin toimiva Kemppi sanoo Anna-lehdessä.
– Olemme tosi onnellisia odotuksesta, odotamme toista lasta kovasti, hän kertoo.
Perheen ja työn yhteensovittaminen nousee usein esiin alhaista syntyvyyttä pohdittaessa, mutta se ei ole enää samalla tavalla avainasemassa kuin aiemmin. Kattavat perhevapaat eivät estäneet syntyvyyden sukellusta.
Saarikkokin totesi jo neljä vuotta sitten Helsingin Sanomien haastattelussa, että ilmiöstä keskustelu on ollut pitkälti hyväosaisten puhetta hyväosaisille. Paljon keskitytään siihen, että miten hyvin toimeen tuleva, työtä tekevä nainen perheen kanssa pärjää.
Saarikko ei turhaan kanna huolta siitä, että perheellistymisestä tulee uusi eriarvoistumisen muoto. Syntyvyys on tutkitusti laskenut pienituloisten ja vähemmän koulutettujen ihmisten keskuudessa. Epävarmuus toimeentulosta ei rohkaise lastentekoon.
Lapsikato ei kuitenkaan näytä hallitusta huolestuttavan ainakaan siinä määrin, että herkän tilanteen pahentamista varottaisiin. Suomen sosiaali- ja terveysalan kattojärjestö Soste laski, että hallituksen leikkaukset vievät noin 17 000 uutta lasta köyhyysrajan alapuolelle tänä vuonna.
Laskelmissa on huomioitu hallituksen linjaamat indeksijäädytykset, työttömyysturvan porrastus, työttömyysturvan suojaosan ja lapsikorotusten poisto, suurin osa asumistuen leikkauksista sekä lapsilisien korotukset.
Syntyvyyden romahdus johtuu kuitenkin monista syistä. Tahaton lapsettomuus on yleistä, ja jokainen tapaus on aina suuri henkilökohtainen kriisi.
Kokonaisuutena vyyhti on silti niin monimutkainen, että tutkijatkin ovat ymmällään.
Siinä on jotain kulttuurista, psykologista, biologista ja kognitiivista, Väestöliiton tutkimusprofesssori Anna Rotkirch kuvailee Financial Times -lehden haastattelussa.
Väestöliiton havaintojen perusteella näyttää siltä, että lapset eivät sovi monen milleniaalin elämänsuunnitelmiin. Perheen perustaminen merkitsee heille itsenäisyydestä luopumista.
Rotkirchin mukaan lapsilukuaan kasvattavat nyt ne suomalaiset, joilla menee jo monin tavoin hyvin, joilla on kumppani, jotka saavat tukea vanhemmiltaan, jotka käyvät töissä eivätkä koe yksinäisyyttä.
– Useimmissa yhteiskunnissa lasten hankkiminen on ollut merkki aikuisuudesta ja sen kulmakivi. Nyt se on jotain, joka tulee sen jälkeen, kun on jo kaikkea muuta, hän sanoo.
Näyttää siltä, että takavuosien kauhujutut tarjousjauhelihaa metsästävistä prismaperheistä iskostuivat nuorten tajuntaan liiankin hyvin. Vuoden 2017 lopulla Väestöliiton perhebarometri kertoi, että tällaiset mielikuvat lapsiperhe-elämän tylsyydestä heikentävät perheellistymishaluja.
Tätä taustaa vasten lapsiperheiden onnesta puhutaan liian vähän. Mielikuvilla on suuri merkitys, ja siksi on hienoa, etteivät poliitikot ja muut vaikuttajat kätke onneaan lehtien palstoilla tai sosiaalisessa mediassa.
Lasten myötä elämä ei lopu, mutta monen mielestä se muuttuu – parempaan suuntaan.
Syntyvyyttä paljon käsitellyt työeläkeyhtiö Varman toimitusjohtaja Risto Murto on myös kiinnittänyt huomiota suomalaisten ongelmakeskeisyyteen. Ruotsissa lapsista puhutaan paljon positiivisemmin, hän huomauttaa.