Näkökulma: Maahanmuuton kuripaketti herättää eduskunnan tyhjäkäynniltä
Alkuun kysymys aktiivisille politiikan tarkkailijoille: oletteko nähneet elinkeinoministeri Wille Rydmania (ps.) tai ympäristö- ja ilmastoministeri Kai Mykkästä (kok.) esittelemässä eduskunnalle Suomea taloudellisesta suosta nostavia hallituksen kasvuesityksiä?
Jos ette, niin ei ongelmaa: ei ole moni muukaan.
Kasvupoliitikasta pitkälti vastaavassa eduskunnan talousvaliokunnassa ei ole tällä hetkellä työn alla yhtään mietintöä Petteri Orpon (kok.) hallituksen esityksistä. Työpöydällä on vain kaksi lausuntoa, toinen saamelaiskäräjälaista ja toinen 8-prosenttisten alkoholijuomien päästämisestä ruokakauppoihin.
Toistaiseksi talousvaliokunta on laatinut viisi melko vähäpätöistä mietintöä Orpon hallituksen esityksistä: EU:n digimarkkina-asetuksesta, veroraportointidirektiivistä, arvopaperimarkkinalaista, hankintalaista ja positiivisesta luottotietorekisteristä.
Elinkeinoministeri Rydmanin nimi löytyy alta yhdestä esityksestä, arvopaperimarkkinalain muutoksista. Energia-asioista vastaavalta Mykkäseltä ei ole tullut talousvaliokuntaan mitään.
Kolmas TEM-ministeri, työministeri Arto Satonen (kok.) on kyllä työllistänyt eduskuntaa, mutta enemmänkin työ- ja tasa-arvovaliokuntaa.
Hallitusten työn käynnistäminen vie toki aina oman aikansa ja vaalikaudesta on takana vasta neljännes. Työryhmiä istuu ja selvityksiä tehdään. Oppositiossa hallituksen flegmaattisuus varsinkin kasvukysymyksissä ja eduskunnan valiokuntien tyhjäkäynti ei ole kuitenkaan jäänyt huomiotta.
Kuudessa valiokunnassa on työstettävänä tällä hetkellä vain yksi mietintö ja kokouksia täytetään muun muassa lueskelemalla hallituksen selvityksiä EU-asioista.
Kasvulinjauksia on tosin luvassa ainakin kehysriihestä. Työ- ja elinkeinoministeriöstäkin on kevätistuntokaudelle tulossa eduskuntaan yhdeksän esitystä. Kiinnostavin ja kiistanalaisin eli paikallisen sopimisen laajentaminen tulee kuitenkin työministeri Satosen työpöydältä.
Pinkassa on myös Mykkäseltä esitys muun muassa polttoainejakelun päästökaupan kansallisesta toteutuksesta. Melko monimutkainen esitys nostaa polttoaineiden hintaa, joten ainakin perussuomalaisille kyse on vähintään poliittista närästystä aiheuttavasta asiasta.
Rydmaniltakin on tulossa vielä Business Finland Venture Capitalin, Ilmastorahaston ja Oppiva Investin sulauttaminen Suomen Teollisuussijoitukseen. Hankkeen takaa löytyy perussuomalaista antipatiaa vihreää siirtymää – persuksi ”puhdasta siirtymää” – kohtaan.
Eduskunnan loppukevään varsinaiset sähköistäjät ovat kuitenkin hallituksen ensi viikon kehysriihessä tehtävät leikkaukset ja veronkiristykset sekä maahanmuutto.
Sisäministeri Mari Rantaselta (ps.) on tulossa eduskuntaan nippu maahanmuuttolakien kiristyksiä, joita kannattavat käytännössä vain perussuomalaiset. Luvassa on poliittinen myrsky ja voimakasta vastarintaa sekä ihmisoikeus- että talousnäkökulmasta.
Maahanmuuton kurilait saivat lausuntokierroksella ankaraa palautetta vahingollisuudestaan maan taloudelle muun muassa elinkeinoelämältä, mutta perussuomalaiset eivät tietenkään tätä kritiikkiä kuuntele.
Kiistellyn rajamenettelylain eli turvapaikanhakijoiden käännytyslain lisäksi pinkasta löytyy muun muassa kansainvälisen suojelun muuttaminen väliaikaiseksi ja suojelulupien lyhentäminen EU-minimiin, kielteisen turvapaikkapäätöksen mutta töitä saaneiden kaistanvaihdon estäminen työperäisen maahanmuuton puolelle ja vastaanottorahan pienentäminen.
Esityksistä voi olla opposition lisäksi mielenkiintoista lausuttavaa perustuslakivaliokunnallakin.
Pääministeripuolue kokoomus joutui nielemään maahanmuuton kiristykset hintana puolueen ajamiin työmarkkinareformeihin kykenevästä oikeistohallituksesta.
Tämä kauhun tasapaino pitää hallituksen koossa myös asialistaltaan vaikean kehysriihen yli: kokoomus ei missään nimessä halua työmarkkinaoperaationsa sortuvan ja perussuomalaiset ovat hallituksessa nimenomaan maahanmuuttolakiensa vuoksi.
Orpon kokoonpanossa on kuitenkin yksi puolue, joka seuraa hallituksen menoa päivä päivältä huolestuneempana: kesällä puheenjohtajaa vaihtava RKP.
Ylen-Taloustutkimuksen viimeisimmässä kannatusmittauksessa RKP putosi jo kristillisdemokraattien taakse 3,4 prosenttiin.
RKP:n tulos viime kevään eduskuntavaaleissa oli 4,3 prosenttia. Pienelle, vain muutamassa vaalipiirissä kansanedustajapaikkoja saavalle puolueelle prosenttiyksikönkin pudotus voi kuitenkin käydä todella kalliiksi.
Lisää murheita tuli tuoreesta puoluebarometrista, jossa vain 13 prosenttia RKP:n kannattajista katsoi hallituksen onnistuneen työssään ja puolueeseen suhtauduttiin entistä selvästi kielteisemmin.
Kesän EU-vaaleissa Orpon hallituksessa ryvettynyt RKP on nyt vaarassa menettää ainoan meppinsä, varsinkin kun kärkiehdokkaana on luopuva puheenjohtaja Anna–Maja Henriksson hallitussynnit niskassaan.
Vaa’ankieliasemansa turvin RKP pystynee kuitenkin kairaamaan hallituksen leikkausriihestä riittävän torjuntavoiton itselleen tärkeissä asioissa, jotta hallitus voi jatkaa.
Ja miksipä ei jatkaisi: Orpon oikeistohallitus on tehnyt lyhyellä taipaleellaan sellaista jälkeä, ettei sen rungolle voi rakentaa enää mitään ilman uusia eduskuntavaaleja. Sellaisiin on harvalla haluja.
Jos RKP kävelisi hallituksesta ulos, Orpolle ei jäisi muuta vaihtoehtoa hallitusenemmistöön kuin kolkuttaa keskustan ovea ja polvistua kesäkuussa Jyväskylässä valittavan uuden keskustajohtajan eteen.
Vaikka sellainen näky saattaisi joitakuita keskustassa hivelläkin, tuskinpa puolueessa on enemmälti haluja tärvellä hienoisella oraalla olevaa uutta nousua päivä päivältä epäsuositumman oikeistohallituksen pönkkänä.