Väärin sammutettu Hotelli Punkaharju
Suomen elinkeinopolitiikka ei tunnista riittävän hyvin luovaa ja aineetonta taloutta. Kun uutta Nokiaa ei ole näköpiirissä katkaisemaan valtion 15 vuoden tappioputkea, ainut turvallinen tie on pk-yrityssektori.
Jo 5 000 Hotelli Punkaharjun kaltaista yritystä pystyy terveissä olosuhteissa kasvattamaan suuremman liikevaihdon kuin Nokialla oli. Mikä parasta, raha kiertää Suomessa ja iso osa siitä vielä alueilla, joita muuten joudutaan tukemaan.
Tunnen Hotelli Punkaharjun taustoja vain julkisen tiedon kautta. Sillä ei ole merkitystä asioille, jotka olisi pitänyt huomioida ennen tätä ”eutanasiaa”.
Koronatuen piti korvata taudin aiheuttamat menetykset. Jos sen saamiselle liitettiin muu harkinta, tuki olisi pitänyt kieltää myös isoa tulosta tekeviltä.
Alirahoitus tappaa varmemmin kuin osaamisvaje, joten mittavalla remontilla alkanut liiketoiminta tarvitsee aikaa ja vuosien panostusta tuottaakseen.
Nämä kulut olisi pitänyt rahoittaa ja aktivoida realistisella poisto-ohjelmalla vastaaviksi taseeseen, jolloin varat olisivat kattaneet velat. Yrityksen julkisissa tiedoissa näkyy jo kasvun tie ja käyttökatteen nousu plussalle.
Suomessa ei ole varaa tällaisten tappioiden syntymiseen, sillä tehdyn työn tuottavuuden kääntö negatiiviseksi ampuu omaan jalkaan.
Tunnepohjainen yritysten vaikeuksista retostelu tulee kääntää rahoittajia ja liiketoimintaa kannustaviksi, sillä sodan ja koronan vaikutukset eivät ole olleet yrittäjän ennakoitavissa.
Kaikki turismia ja maaseutua elvyttävät kehityshankkeet pitää nyt ottaa mahdollisuutena. Hotelli Punkaharju on merkittävä kulttuurikohde, jonka elvytysinvestointi olisi pitänyt nähdä laajemman intressipiirin asiana.
Jos Saimi Hoyer ja kaltaisensa saavat hyvän alulleen, niin miksi yritystoiminnassa ei voisi toimia väliaikaista ”huostaanottomenettelyä” kasvattamaan ”yrityslapsista” yhteiskuntakelpoisia veronmaksajia?
Remontoitu rakennus, kulttuuri- ja brändiarvo ovat aineetonta pääomaa, jotka tässäkin tapauksessa olisivat nostaneet maapohjan arvon Helsingin hintatasolle.
Todistetusti IPR eli aineeton varallisuus pystyy nostamaan raskaankin taseen suosta. Kun alussa oli suo, kuokka ja Jussi, jatkoksi tarvitaan älyn ja osaamisen arvostus.
Erkki Puumalainen
Poptori Oy
Suomen Luova Talous (SULT) ry
puheenjohtaja
Mielipideosastolla Suomenmaan lukijat voivat käydä avointa keskustelua mieltään askarruttavista ajankohtaisista aiheista. Toimituksella on oikeus editoida kirjoituksia.
Voit jättää mielipidekirjoituksen osoitteessa: https://www.suomenmaa.fi/kategoria/mielipide/.