Siirtyminen sähköautoihin on kallista
Viime aikoina mediassa ovat yleistyneet puheet ilmastonmuutoksesta ja sähköautoista. Ilmastonmuutoksen torjuminen globaalisti eli maailmanlaajuisesti on kannatettava ajatus.
Ilmastonmuutos on maapallon pitkään elämään kuuluva toistuva sykli, johon kantasuomalaisten vaikutus toiminnallaan ei ole edes promillen luokkaa.
Rovaniemen kaupungin kohdalla Kemijoessa oli ennen kauppapaikkana tunnettu saari.
Kun Kemijokea valjastettiin sähkön tuotantoon, saari oli tulevan jokialtaan vuoksi hukutettavien ryhmässä. Museovirasto halusi sen tutkia ennen hukuttamista.
Tutkijat kävivät toimeen ja löysivät muun muassa vanhaa ihmisten käyttöesineistöä ja puuhiiltä sekä kasvien siitepölyä menneiltä ajoilta.
Mielenkiintoista oli se, että saaren pääpuulaji oli ollut 4 000 vuotta sitten tammi.
Vähän myöhemmin löydettiin Venäjän Siperiasta ikiroutaan hautautuneita kuolleita norsun poikasia, joilla oli vielä suussaan vihreä ruohotuppo.
Suomi pienenä kansana (noin 5,5 miljoonaa asukasta) on ottanut edusmiestensä yllytyksestä harteilleen maailman pelastamisen, kun muut väkirikkaammat maat kuten Kiina, Intia, Venäjä, Japani ja Afrikan kansat saastuttavat surutta niin ilmakehää, maata kuin vesistöjäkin.
Sähköauton kehittäminen on käynnissä useilla eri tahoilla. Markkinoilla on ollut vuosia myynnissä hybridi- ja muita sekavoimaa käyttäviä autoja, jotka ovat kehityksen välivaiheen autoja.
Suomalainen keksijäinsinööri (ent. nokialainen) keksi jo vuosia sitten sähköauton, joka tekniikaltaan poikkeaa kaikista muista tunnetuista ratkaisuista siinä, että jokaisella auton pyörällä on oma sähkömoottori. Auton ensikappale on valmis ja koeajot on tehty yöaikaan yli vuosi sitten Etelä-Suomen teillä.
Sarjavalmistukseen auto saataisiin keksijän mukaan vuoden sisällä rahoituksen järjestyttyä. Rahoitusta tarvittaisiin sarjatuotannon aloittamiseksi noin 400 miljoonaa euroa, mutta Suomi köyhänä ja pääomaköyhänä maana ei ole ollut valmis sitä rahoittamaan. Uusi NOKIA, mikä vahinko!
Bensiini- ja dieselkäyttöisten autojen poistaminen liikenteestä on eräiden hurahtaneiden ja punaisen lihan syönnin lopettaneiden mielestä tehtävä muutamassa vuodessa. He eivät näytä ymmärtävän sitä, että niiden poistoaika tulee olemaan todellisuudessa 20–30 vuotta, jos ei valtiovalta säädä pakkolakeja tai muita sanktioita poistoajan nopeuttamiseksi.
Ennen sitä poliitikot ovat jo esittäneet, että näille autoille ja polttoaineille säädetään reipas lisävero, joka vähentää niiden määrää liikenteessä. Näin rankaistaan köyhiä kantasuomalaisia. Laitetaan köyhät ja kurjat kävelemään tien piennarta pitkin käyrä keppi kädessä.
Siirtyminen sähköautoihin on kuitenkin kallis tapahtuma. Niitä ostavat nykyisin varakkaat ja rikkaat. Nykyisin liikenteessä olevien bensiini- ja dieselautojen keskihinta on noin 3 000 euroa ja suurin osa autoista on iältään vanhaa. Omistajat ovat pääsääntöisesti vähävaraisia, joille nykyisen sähköauton hankinta (noin 70 000 euroa) on mahdottomuus toteuttaa. Ajetaan vanhalla autolla loppuun saakka.
Suurin asia tässä sähköautohumpassa on jätetty pohtimatta kokonaan. Jos poliitikkojen ilmastonmuutosmantra toteutuu, niin Suomessa ei riitä lataussähköä näihin sähköautoihin. Tarvitaan miltei koko Suomen alueelle kattava rakennettu latausverkko pistorasioineen. Rivi- ja omakotitaloissa lataus onnistuu, mutta kerrostaloissa syntyy ongelmia.
Ei voida pitää kohtuullisena, että köyhä ajokortiton vanhus joutuisi maksamaan muiden latauspisteet. Entä raja- ja syrjäseutujen latauspisteet, kuka maksaa suurteholaturit (ei ole aikaa ladata tuntitolkulla ). Jotta tässä latausverkossa olisi tarvittava jännite, tarvitaan yksi uusi ydinvoimala tuottamaan sähköä.
Jos sellaista ei ole ehditty rakentamaan, emännillä jää aamupuurot keittämättä, kun sähkölieden levy ei kuumene.
Daniel Patosalmi
tekniikan lisensiaatti, diplomi-insinööri
Kuusamo